Unkarilaisen kirjailijan István Örkényn kirja Minuuttinovelleja sopii ihmiselle, jonka aika on pieninä palasina maailmalla. Teoksen sisältönä lyhyitä kertomuksia, jotka ehtii lukemaan suunnilleen minuutissa, kun keittää löysiä kananmunia tai puhelinnumero tyyttää varattua.
Esimerkistä käyköön Örkenyn novelli Vapahtaja. Se kertoo kirjailijasta, joka oli saanut yöllä näytelmänsä valmiiksi. Hän keitti aamukahvin, käveli alas rantaan ja etsii käsiinsä soutajan. Hän pyysi soutajaa viemään hänet vesille.
Niin mentiin Unkarin suurimmalle järvelle Balatonille. Hetken kuluttua kirjailija kysyi soutajalta, vieläkö ranta oli näkyvissä. Ja olihan se. Kyllä ranta näkyi vielä. Ei muuta kuin soudettiin lisää. Pysähdyttiin ja kirjailija kysyi taas samaa, mutta ranta oli yhä näkyvissä. Kolmannella kerralla ei enää ollut, ja niin pysähdyttiin.
"Kirjailija potkaisi sandaalit jalastaan ja nousi seisomaan."
- Vetäkääpä airot sisään, hän sanoi. - Yritän hieman kävellä vetten päällä.
Ja mikä oli tarinan opetus? En minä tiedä. Hyvistä kirjoista harvoin tietää. Sitä jää vain miettimään.
2 kommenttia:
Tosi hyvä joko on kirjastossa
On kirjastossa. Ei ole kovin uusi kirja. Aikanaan se huomattiin hyvin, mutta on sittemmin päässyt unohtumaan.
Lähetä kommentti