lauantai 1. kesäkuuta 2024

Kuitenkin opin koulussa jotain

Olen vähän väkisin muistellut positiivisia asioita koulusta ja miettinyt, mitä oikein opinkaan kahtenatoista kouluvuotenani.

Biologia: Syksyinen sienikurssi herätti kiinnostukseni.
Englannin kieli: Vaatimaton taitoni on lähinnä kouluaikojen perua.
Fysiikka: Törmäsin kvanttimekaniikan ilmiöihin, jotka ovat ihmisjärjen vastaisia. Maailmankuvani muuttui.
Historia ja yhteiskuntaoppi: Varsinkin lukiota edeltänyt opetus oli erinomaista. Esimerkiksi vallan kolmijako-oppi etsaantui päähäni
Kemia: Tiedän alkuaineiden kemiallisia merkkejä.
Kuvaamataito: Sain perustietoja taidehistoriasta ja opin, miten öljyvärimaalaus tehdään.
Käsityöt: Opin, että opettajan kanssa voi olla erinomaiset välit, vaikka itse oppiaine on kärsimystä.
Liikunta: Jalkapallo oli kaikkein parasta.
Matematiikka: En keksi mitä nimenomaista hyötyä lukion pitkästä matematiikasta olisi ollut, mutta en ole katunut valintaani ikinä.
Musiikki: Osaan piirtää nuottiavaimen ja muistan joidenkin laulujen sanoa ulkoa.
Psykologia: Niin laadukasta opetusta, että olen pärjännyt lukiosta saamallani pohjalla. Elämä ja Dostojevski ovat opettaneet lisää.
Ruotsin kieli: Sain hyvän perusosaamisen, jota olisi voinut toisenlaisessa elämässä kehittää.
Saksan kieli: Osaaminen jäi alkeisiin, mutta siitäkin on ollut kohtalaisesti apua.
Uskonto: Ensimmäisten vuosien raamatunkertomukset jäivät mieleen. Lukion oppikirjassa törmäsin Paul Tillichin nimeen.
Äidinkieli: Lukion päätteeksi oikeinkirjoitustaidot olivat hyvin hallussa.

3 kommenttia:

Heikki kirjoitti...

Pitkästä matikasta sain kerran huiman lyhyen kokemuksen sen äärettömyydestä.

Teepussi kirjoitti...

Biologiassa minä opin, että ihmisen voi murhata nuppineulalla, jos osaa pistää niskaan oikeaan kohtaan, hengityskeskukseen.

Saksaksi osaan yläasteen valinnaissaksan opeilla sanoa, että ich möchte bitte ein Stück Kuchen ja ich liebe dich.

Uskonnosta muistan Trenton kirkolliskokouksen, mutta minulla ei ole aavistustakaan, milloin se oli ja miksi se oli tärkeä.

Mutta matematiikka, ah! Opettaja piirsi ylöspäin aukeavalle paraabelille asymptootiksi suoran ja kertoi, että piste pisteeltä asymptootti lähenee käyrää mutta ei kohtaa sitä koskaan. Olin lumoutunut.

Ja minä muuten osaan edelleen toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan. Ehkä menen torille ylvästelemään sillä.

Arto Köykkä kirjoitti...

Jos muistaa toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan, on syytä mennä jo torille.