Sattumalta osuin television ääreen, kun Wilma Murto hyppi viimeisiä hyppyjään, ja jäin katselemaan. Murto antoi kaikin puolin hyvän vaikutelman itsestään.
Reetta Hurske kiinnosti enemmän, ja aivan varta vasten asetuin seuraamaan aitajuoksun finaalia. Siinä on tyylikäs ja kaunis laji. Kiinnostukseeni vaikutti myös se, että Hurskeen valmentaja Marjukka Suihko on meidän kylältä lukion rehtori.
Parasta oli se, mitä Reetta Hurske sanoi voittonsa jälkeisessä haastattelussa. Vain katu-uskottavuuteni yllä pitäminen esti minua liikuttumasta, kun Euroopan mestarilta kysyttiin, mitä hän toivoo uuden urheilijastatuksen muuttavan hänen arjessaan. Vastauksessa oli jotain sellaista, mikä tamperelaisuudessa (johon lasken myös kotikuntani Pirkkalan kuuluvan) ja ehkä yleensäkin suomalaisuudessa on koskettavinta. Hurske sanoi toivovansa, ettei mestaruus hänessä muuttaisi mitään. "Haluan olla samanlainen Reetta kuin tähänkin asti."
Samaa ilmiötä ovat siivoamalla rentoutuva pirkkalalais–tamperelainen pääministeri ja presidentti, joka valituksi tulemisensa aamuna kolaa lumia omalta pihaltaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti