Elämä on uhkayritys ja ihmiseksi tulo on hullunrohkea teko.
Vastasyntyneellä ei ole kävelemiseen kykeneviä jalkoja, ei käsiä joilla
toimitella asioita. Vain suunsa kosketuksella hän ottaa kontaktia.
Ja me kaikki olemme alkuperältämme vauvoja.
Kaikki perustuu siihen, että vastassa ovat kädet, jotka
ottavat syliin ja pukevat lämpimään huopaan. Joku toinen ruokkii, tyynnyttää
mielen ja vaihtaa märät vaipat kuiviin. Joku toinen silittää pelon pois ja
hyssyttää, kun uni ei tule. Joku vain pitää huolta.
Jos ihmiseltä itseltään kysyttäisiin ennen syntymää,
luulenpa että harva tänne uskaltaisi. "Enhän minä nyt tuonne. Eikö
mieluummin jonnekin Linnunradan laitamien turvalliselle tähdelle?" - Jumala uskalsi.
Jumala ryhtyi ihmissyntymän
uhkayritykseen, tuli avuttomana autettavaksi niin kuin kuka tahansa nollan
päivän vanha. Hän heittäytyi tänne ja syöksyi samaan arvaamattomuuteen kuin
kaikki ihmiset. Syntymänsä hetkellä hän oli yhtä paljas kuin kuka tahansa
meistä.
On meidän kaltaisemme, ja siksi on meidän omamme.
-----------
Näillä sanoilla toivotan ystävilleni armollista Nasaretin
suuren pojan syntymäjuhlaa. Olkoon Jumala kanssanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti