tiistai 27. marraskuuta 2012

Oman kylän nuorille

Hyvät ystävät!
Ihminen on toisenlainen kuin kone tai laite. Laakerivika särkee moottorin, mutta vika korjataan, tai ostetaan kaupasta samanveroinen ja ehkä parempi.

Kun taas ihmisen sisällä laakeri juuttuu kiinni, koko maailmankaikkeus on siltä kohtaa poikki. Ainutlaatuinen, korvaamaton ja vain yhden kerran luotu on kokonaan poissa.

Kuullaan uutinen. Jalat pettävät, läheiset etsivät tuolia alleen eivätkä usko tapahtunutta tapahtuneeksi. Viestit lähtevät, ensin perheenjäsenille, sukulaisille, ystäville. Vihdoin ne kantautuvat vieraille rannoille, ihmisille jotka eivät koskaan ole olleet järkähdyksen syntysijoilla. Myös kaukaisia ne aallot heiluttavat. Nuoren kuolema koskettaa niitäkin, jotka eivät tunne lähtijää.

Ja kuinka pitkiä mahtavat olla yöt siellä, missä rakkainta itketään. Kuinka syviä ovat ne painajaiset.
.......

Vapaavuoren Nikon perheen toivomuksesta kerron tässä, että viime viikonloppuna Niko on menehtynyt sairauskohtaukseen. Lääkäreillä on aavistuksensa kohtauksen tarkemmista syistä, mutta täsmentäviä tutkimustuloksia odotellaan vielä. Tämä ikään kuin tekninen kuolinsyy on nopeasti kerrottu, mutta mitä voisi sanoa, kun periaatteellisella tasolla ihmetellään miksi ja minkä tähden?

Näihin kysymyksiin en osaa vastata, mutta rohkaisen teitäkin ristimään kätenne, sytyttämään kynttilän ja lausumaan hiljaisen huokauksenne maailmankaikkeuden Herralle.

Samalla kutsun kaikkia Nikon ystäviä, läheisiä ja vieraampiakin tulemaan keskiviikkona klo 20 Pirkkalan Seurikselle. Sytytämme kynttilöitä. Rukoilemme vähän. Tulemme musiikin hoitamiksi. Näemme toisemme. Vahvistumme siunauksesta. Kosketamme olkapäätä.

Juuri tällaisina aikoina tarvitsemme toisiamme.


Arto Köykkä

7 kommenttia:

Tommi M. kirjoitti...

Ehka se on merkki siita kuinka vahva yhteiso Pirkkalan seurakunnan nuoret on, etta tama uutinen koskettaa tallaista kaukaista, 20 vuotta seuriksen kuvioista poissa ollutta. Toivottavasti seuriksen yhteiso myos auttaa Nikon perhetta ja ystavia surun keskella.

Tutsi kirjoitti...

Kiitän sinusta Ate - olet taas saanut oikeat sanat meille kaikille, jotka suremme täällä tahoillamme.

Anonyymi kirjoitti...

Niko oli aina iloinen ja moikkasi aina vaikka Niko ei varmaan edes tiennyt mun nimeä. Voin vain kuvitella, kuinka moni Nikoa jäi kaipaamaan.. Toivon jaksamista Nikon perheelle ja läheisille. Minunkin Seuris-vuosista on pian 10 vuotta aikaa mutta edelleen ihailen Seuris-toimintaa, kiitos.

-J kirjoitti...

Niko oli yks iloisimmista , huomaavaisimmista ja hyväntahtoisimmista ihmisistä ketä olen ikinä tuntenut. Olin ylpeä että sain tuntea Nikon nämä muutamat vuodet. Voimia ja jaksamisia Nikon perhelle , läheisille ja ystäville.

Anonyymi kirjoitti...

Anita

Toivon että joku sytytää kynttilän minunkin puolestani Nikolle.
Kaikille läheisille jaksamisia surun keskellä.( ikuisesti ystäväsi)

Anonyymi kirjoitti...

niko oli niin elämänilonen kaveri, että jaksoi aina olla niin positiivinen. voimia ja jaksamisia nikon perheelle ja kaikille muille läheisilla ja ystäville.

Anonyymi kirjoitti...

Muistan nikon iloisena ja velmuna veitikkana, aina pilke silmäkulmassa. Olen pari vuotta nikoa vanhempi ja moneen vuoteen ei kai olla vaihdettu sanaakaan ellei moi:ta lasketa. Näin kuitenkin Nikon kaupungilla joku aika sitten, onkin vaikea ymmärtää että tämä sama henkilö on siirtynyt henkimaailmaan. Yllätyin siitä miten paljon Nikon kuolema hiljensi minutkin. Kiitos Nikon omaisille että kerroitte meille mitä tapahtui, vaikka se tieto ei kuulukaan kaikille se varmasti askarrutti monia, koko Pirkkala ottaa osaa suruunne. Kiitos Atelle siitä yhtenäisyydestä ja voimasta minkä olet seurakunnan kanssa meihin nuoriin istuttanut. Kiitos NIKOLLE siitä että teit maailmasta hauskemman paikan elää. :)