Hiljattain luin jutun sekavaksi muuttuneesta aikuisten joukkotilanteesta. Kaaos oli ratkennut siihen, että paikalle oli tullut ihminen, joka järjesti väen jonoihin niin, että sekasorto tuli äkkiä hallintaan. Osaaja paljastui alakoulun opettajaksi.
Kertomus vahvisti omat kokemukseni. Väitän, että tunnistan perheen äidin varttitunnissa alakoulun opettajaksi, jos olen tullut sopimaan ristiäisistä perheeseen, jota en tunne entuudestaan.
Kaikki järjestelyt on mietitty jo ennalta, enkä keksi niissä mitään parannettavaa. Kokemus näkyy. Alakoulun opettajan on hallittava lukutaidon opettamisen niksit, mutta myös se, kuinka tekee pienistä koululaisista kuuliaisen madon, joka sopuisasti siirtyy omasta luokasta koulun ruokalaan.
Tunnistettavuus tulee kahta kautta. Ensinnäkin opiskelijoiksi päätyy ihmisiä, joilla on synnynnäinen järjestelemisen taito. Toiseksi itse työ opettaa ja vahvistaa organisoinnin kykyä. Mielestäni tunnistettavuus koskee nimenomaan naisia, miehiä ei niinkään.
Havaitessani alakoulun opettajan lakkaan miettimästä kaikkia järjestelyjä. Tyydyn vain sanomaan, että tehdään just niin kuin olet ajatellut.
Yläkoulun opettajat eivät enää ole samalla tavoin tunnistettavia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti