torstai 21. toukokuuta 2009
Kiireisillä on pitkät kahvitauot
Melko usein palaan ajatuksissani oman isäni viimeisiin vuosiin, jotka hän oli sairaalassa kroonikkopotilaana.
Tuolloin hoitajat tulivat tutuiksi. Valkoisen puvun alta pilkotti ihminen. Sai kuulla heidän omasta elämästään, ja oppi jotain siitä, miten he erosivat toisistaan. Kullakin hoitajalla oli omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Oppi tietämään, kenen puoleen kannatti kääntyä, jos halusi potilaan asioihin parannusta.
Eniten tuntuivat saavan aikaan ne hoitajat, jotka vähiten valittivat työnsä määrää. Kiireistään kerskujilla oli pisimmät kahvitauot.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kuulin kerran sanottavan, että jos haluaa saada jonkin asian varmasti tehdyksi, kannattaa pyytää apua siltä, jolla on jo valmiiksi täysin kalenteri. Se, jolla olisi aikaa vaikka muille jakaa, ei saa yhtä tehokkaasti aikaiseksi.
Lähetä kommentti