Eilisissä häissä tapasin juuri Keravalle muuttaneen nuoren
ihmisen. Kuullessani hänen uudesta asuinpaikastaan, mieleeni nousi ajatuskupla:
"Teikäläisiä en juuri tunnekaan, vaikka juuri maantieteen kannalta pitäisi
olla toisin."
Olen käynyt enimmät kouluvuoteni Järvenpäässä, Keravan
naapurissa. Vanhojen koulukaverieni kanssa keskusteltuani minusta tuntuu siltä,
että kukaan järvenpääläinen ei ole ikinä muuttanut Keravalle.
Keravan ja Järvenpään suhde oli kouluaikoinani erikoinen.
Emme olleet keravalaisten kanssa huonoissa väleissä, emme
hyvissä. Emme vihanneet, emme rakastaneet. Emme epäillen kyselleet, voisiko
Keravalta tulla jotain hyvää, sillä heikäläisiä ei ollut meille olemassa.
Kerava oli vain paikka, jossa juna pysähtyi matkalla Helsinkiin ja jossa kukaan
tuttu ei ikinä laskeutunut junasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti