Esimerkiksi kiivas kirkkokeskustelu ei ole mitenkään uutta. Ennenkin on kyselty, horjuuko kirkko.
Tässä on Pekka Tarkan muistelma vuodelta 1966:
Hannu Salama oli saanut syyskuussa kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen jumalanpilkasta. Kuopion edistykselliset järjestivät kaupungin raittiustaloon keskustelun aiheesta 'Horjuuko kirkko?' Ensi sanoikseen siellä Saarikoski toivoi, että ihmiset olisivat tulleet paikalle »nähdäkseen horjuuko kirkko eikä nähdäkseen horjuuko Saarikoski». Keskustelu oli sekava, ateistit ja fundamentalistit ottivat yhteen, satapäinen yleisöjoukko oli »kuin ruutitynnyri tai mehiläispesä». Saarikoski keskittyi papereihinsa, luultiin että laatimaan loppurepliikkiään, mutta itse asiassa hän kirjoitti kirjettä Sarah Kirschille. Tuskastuneena hän ei halunnut kuunnella noita ihmisiä, ei uskovaisia eikä työläisiä, se kaikki oli tyhmää, hän oli väsynyt, hän halusi viinaa. Välihuudoistaan hän sai yleisön vihat päälleen, mutta ei sillä väliä, hän tiesi Sarahin olevan puolellaan. Myöhemmin ravintolassa käsiala petti ja kirje päättyi huudanduksiin: »Liebe Sarah, liebe Sarah.»
3 kommenttia:
Sinulle tuntuu olevan tärkeää tai olennaista osoittaa tietyin väliajoin, että harva asia maailmassa on "uusi" tai että ainakin moni ilmiö on ollut olemassa ennenkin, ehkäkin hieman eri muodossa. Joskus tuntuu, että yrität toppuutella yleistä melskettä juuri tällä perusteella.
Olen miettinyt mistä ja miksi tällainen näkemys? Sen takia, että vaikka aika ja maailma menee eteenpäin, jokin olennainen pysyy - tietyt piirteet ovat ihmisten kohdalla samoja, aikakaudesta riippumatta? Koska sitten tapahtuu todella mullistavia asioita? Vai olenko asian suhteen erehtynyt?
Aika paljon ajatuksistani tiivistyy George Santayanaan: "Ne, jotka eivät tunne menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä.
Täysin uusia yksittäisen ihmisen ajatuksia tai mielipiteitä ei juuri ole. Useimmat löytyvät jo antiikin Kreikasta. Omaperäisiä ja tuoreita miksauksia kuitenkin syntyy koko ajan.
Todella monet uutiset ovat vanhan toistoa. Lähi-itä on ehkä paras esimerkki. Kaikki sieltä uutisina kirjoitettu on jo kerran tapahtunut.
Toistuvuudesta huolimatta maailma nytkähtelee välillä uuteen vaiheeseen. Maailmansodat, atomipommi, Berliinin muurin murtuminen ja Suomen liittyminen EU:hun ovat muuttaneet elämää. Ilmastonmuutos on kaikkiin vaikuttava tosiasia, ja varmasti moni muukin ajankohtainen asia, vaikka nykyhetken merkityksiä on tässä hetkessä vaikea tarkkaan arvata.
Yksittäisen ihmisen elämässä on tapahtumia, jotka aloittavat uuden elämänvaiheen: koulu, opiskelu, työ ja perhetapahtumat esimerkiksi.
Keksinnöt muuttavat maailmaa. Autoistuminen tuotti ihmisen 2.0. ja tietokoneiden mukana on syntynyt ihminen 3.0.
Monet tunteita iltapäivälehtien otsikoiden aiheet ovat kuitenkin niitä ikivanhoja.
Viime aikoina kommentoimistani asioista keskustelu
homoseksuaalisuudesta on vuosisatoja vaiettu ja tässä pitkässä asteikossa hyvin uusi asia (vaikka viime aikojen inttäminen on alkanut toistaa itseään; mutta se on toinen juttu se). Sen sijaan kirkon horjumisesta väiteltiin jo Lutherin aikana, tai vielä aiemmin, jo kirkkoisä Augustinuksen aikana, tai viel...
Ja vielä: oma veikkaukseni on, että 3D-tulostus muuttaa maailmaa enemmän kuin juuri kukaan tällä hetkellä arvaa.
Lähetä kommentti