Olen vastannut asiallisesti. On ymmärrettävää, että ihmiset haluavat askelsijoja, joiden perusteella suunnitella tulevaa kesää, kutsua ihmisiä juhliinsa, asetella kalenteriinsa päivämääriä ja kellonaikoja. Tarvitaan edes valistuneita arvauksia. Olen yrittänyt sanoa, mitä tiedän.
Kuitenkin joka kerta vastatessani tulee mieleen raamatunlause: "Jos Herra sallii ja me elämme." Tekisi mieli sanoa, että voi hyvät lapset, varmuutta on vain tähtein tuolla puolen, ei meidän maailmassamme, ei tässä horjuvassa maailmassa, jossa elämämme on esimerkiksi verisuonten varassa. Lopullisia päätöksiä ei ole. Kaikki voi hetkessä muuttua vastakohdakseen, ei vain korona-aikana, vaan elämässä yleensäkin, jos tämän epävarmuuden suostuu näkemään. Epätietoisuuden kanssa on opittava elämään.
Tietysti hyvä voi yllättää, kuten silloin kun elämään ilmestyy ihminen, jota on kaiken ikänsä etsinyt ja kaivannut, mutta vielä nopeammin kaatuu ihmisen elämä. Usein mielessäni ovat erään leskivaimon sanat: "Sillä sekunnilla romahti meidän elämä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti