Sain kriittistä palautetta Aamulehden (pyydetystä) viikonloppujutustani, jossa kirjoitin Kaanaan häistä. Lukijan mielestä ymmärsin liian paljon alkoholismia ja samalla olin ymmärtämättä sen turmiollisuutta.
Vastasin kriitikolleni:
Tuollaisissa jutuissa tietysti tulee helposti väärinkäsityksiä. Tyylini on sellainen, välillä vähän vaikea. Itse olen sellainen käytännön absolutisti eli viinipullot eivät tahdo kulua millään, vaikka joku tuo niitä tuliaisiksi.
Niin kuin jutussani sanon, alkoholistihoitolan pappina viettämäni aika oli täynnä murheellisia kertomuksia. Välillä olin niistä niin kipeä, että ne tulivat uniin saakka. Alkoholin vaarallisuus tuli hyvin selväksi. Tämä kaikki ei kuitenkaan muuttanut sitä tosiasiaa, että opin näkemään niissä miehissä monia hienoja asioita. Samalla jouduin tunnustamaan, että minun vastaukseni kysymykseen ”entäs ne Kaanaan häät” eivät lainkaan vakuuttaneet heitä, vaikka periaatteessa se oli ihan hyvä. Minä yritin selittää, ettei pitänyt sekoittaa meikäläistä viinakulttuuria ja kahden tuhannen vuoden takaista viinikulttuuria.
En lainkaan usko, että minun kirjoitukseni saa ketään juomaan, mutta muutaman sekunnin joku voi muistaa, että alkoholisti on Jumalan kuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti