Elämäni aikana minulta on varastettu hyvin vähän. Sen sijaan
on omittu vaikka mitä. Toisin sanoen: omittu on jätetty muodollisesti minunkin
hallintaani, mutta todellisuudessa käyttö on tehty mahdottomaksi.
Tässä on vain puutteellinen ja valitettavasti keskeneräinen
luettelo.
Musiikkia, jota ei enää kestä kuunnella
Santanan Samba Pa Ti on täynnä nuoruudenmuistoja. Sitten
sitä ruvettiin käyttämään kahvimainoksessa. Siinä menivät ne muistot.
Louis Armstrongin What a Wonderful World oli suorastaan
hengellinen kokemus, mutta Opelin ostajaa se ei minusta tehnyt. Armstrong
kuitenkin lähti.
J. Karjalaisen Sankarit rääkättiin vuoden 1995
jääkiekkojuhlissa pilalle. Sinne katosi sekin laulu, joka aiemmin merkitsi
minulle melkein samaa kuin Jumalan armo.
Leevi ja Leavingsin Vasara ja nauloja -kappaleen olen
skipannut siitä lähtien, kun siitä tuli rautakaupan mainos. Rautakaupan
asiakaskäyntejä se ei minulta lisännyt
Puolueiden ryöväämät
Perussuomalaiseksi tunnustauduin niin kauan kuin siitä tuli
puolue.
Kristillinen ja demokraatti olisin niin ikään hyvin
mielelläni, mutta ei niitä sanoja voi ainakaan yhtä aikaa sanoa. Sosiaalisen
demokraatin kanssa on ollut vähän sama tilanne. Monesti tunnen olevani
mielipiteideni kanssa keskustassa, mutta valitettavasti se on myös puolueen
nimi. Puhuisin halukkaasti myös vihreistä arvoista, ellei niistäkin olisi tehty
poliittista etikettiä. Nyt Paavo Väyrynen on omimassa kansalaisen käsitteen. Joskus olin mieluusti tolkun ihminen, mutta enää en ole varma.
Symboleja
Itsenäisyyspäivänä en enää tiedä, mihin koloon työntäisin
pääni, kun militaristista kukkoilua tulee joka tuutista. Suomen lippuun
suhtaudun
nykyään aika varauksellisesti, sillä sitä on alettu käyttää
epämiellyttävissä yhteyksissä.
Tuntematon sotilas on hieno romaani, mutta sen
sodanvastaisuus on hukattu kirja ja on muutenkin pilattu elokuvaversion
vuosinäytöksellä.
Jumala tahtoo sitä ja ajattelee tätä on kuultu liian monen
suuruudenhullun ihmisen suusta. Olen kiusaantunut
kuunnellessani niitä selityksiä.
Suvivirsi on minulle vain virsi eikä ollenkaan rakas. En
välittäisi ilmaista sillä maailmankatsomukseni rajoja. Siihen käyttöön se ei
sovi.
2 kommenttia:
Ja minä kun aina luulin että uusimman korimallin Kadett hankittiin teille nimenomaan Louis Armstrongin innoittamana... Laittaisin tähän loppuun hymiön mutta jääköön nyt kun täällä ei sellaisia suosita.
Heh. Onhan meillä tosiaan ollut uusimman korimallin Opel Kadett. Se tuli meille rippikouluiässä isävainaan kuoleman jälkeen. Kieltämättä Armstrongilla ei ollut vaikutusta asiaan.
Lähetä kommentti