Toisinaan ihmettelen, miksi niin monet pelkäävät elintasonsa laskua. Olivatko ne entisajat sitten niin kelvottomia elettäviksi?
Vuonna 1984 muuan paperitehtaan työmies istahti jossain baarissa kanssani samaan pöytään. Hän laski kahvikupin alas, nojautui kyynärpäihinsä ja huokaisi jotenkin elämästä kyllänsä saaneena: "Ostettiin videot... nyt meillä on sitten kaikki. Meillä on ihan kaikki."
Mies luuli tulleensa aineellisesti elämänsä täyttymykseen, jonka jälkeen mitään uutta ei enää voisi keksiä. Vuodet ovat kuitenkin kuluneet, ja minä olen miettinyt, mitä kaikkea on tuon paperimiehen perheeseen hankittu sen jälkeen kun hän päästi ilmoille vähän alistuneen parahduksensa.
Tuolloin hänellä ei ollut aavistustakaan tietokoneista, tulostimista, litteistä televisioista, autojen ilmastoinneista, turvatyynyistä, älypuhelimista, ei edes tavallisista kännyköistä, tableteista, ilmalämpöpumpuista...
Hänellä oli kuitenkin videot. Hänellä oli kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti