Aamun Helsingin Sanomissa oli juttu toimittajasta, joka pestautui muuttomieheksi. Siinä työssä näkee paljon elämää aikuisuuden ensihetkistä kuolinsiivouksiin. Olen miettinyt muita ammatteja, joissa elämännäkymät ovat laajat. Tässä on esimerkkejä:
Terveyskeskuslääkäri tapaa ainakin suurten kaupunkien ulkopuolella alueensa väen läpikotaisin.
Seurakuntapastori on mukana ihmisten huolissa, ilossa ja surussa. Kaiken ikäiset tulevat kohdatuiksi ja kuulee myös asioita, joita ei kerrota kenellekään muulle.
Alakoulun opettaja saa perusteellisen kattauksen vähintään lapsista. Vanhemmat ehkä yrittävät antaa siloitellun kuvan elämästään, mutta lapset vuotavat totuutta esiin.
Kassatyöntekijä tietää sen, mitä ihmiset ostavat.
Ruumisautonkuljettajaa tarvitsee jokainen ihminen joskus. Näkymä on synkähkö, mutta se on aito ja paljastava.
Asunnonvälittäjälle ihmiset kertovat, mitä he toivovat elämältään.
Paikallislehden toimittaja ei voi erikoistua tietynlaisiin aiheisiin. Kaikkea on ymmärrettävä ainakin vähän ja on osattava kirjoittaa mistä tahansa.
Tilausliikenteen kuljettajien yleistietämys on havaintojeni mukaan hämmästyttävän laaja. Monenlaista väkeä on ollut kyydissä, ja pitkillä bussimatkoilla on ollut aikaa jutella.
Vastaväite: unohdit vaikka mitä. - Niin unohdin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti