Yksi tyhjä hokema

Itsestäänselvänä pidetyksi hokemaksi on noussut ajatus, että yhteiskunnan olisi annettava kaikille vakaumuksille ja erityisesti kaikille uskonnoille samanlainen asema.

Kun jostain ajatuksesta tulee hokema, siitä katoaa ajattelu. Sitä toistetaan välittämättä siitä, onko sillä mitään yhteyttä tosiasioiden kanssa.

Yhdenvertaisuusajatusta voi kyllä toitottaa, mutta sen mukaan ei voi elää. Jos sitä sovellettaisiin johdonmukaisesti, yhteiskunta ei voisi mitenkään sanoa mielipidettään siitä, ajaako jokin aatteellinen ryhmittymä rasismia tai lietsooko se sotaa.

Eivät kaikki uskonnotkaan ole samanarvoisia yhteiskunnan kannalta. Tuore esimerkki on Helsingin Sanomien esiin nostama Tapani Koivuniemen uskonlahko.

Oman etunsa nimissä yhteiskunnan on tuettava sellaista uskonnollisuutta, joka tukee yhteiskuntarauhaa, ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisia elämänarvoja.

Hommaa riittää

Tuoreen uutisen mukaan lääkärit ovat kenties onnistuneet ensimmäistä kertaa parantamaan HIV-positiivisen potilaan. Ratkaisevan avun tuotti kantasolusiirto.

Tässä sitä siirrettävää sitten riittääkin. Vuonna 2008 laskettiin, että maailmassa oli 30 miljoonaa aidsin tai hivin kantajaa ja pelkästään Ugandassa heitä on 1,2 miljoonaa.

Orava ja siili samalla kupilla

Muuttoa tehdessä löytyy kaikenlaista. Tähän mennessä suurenmoisin esiin pulpahtaminen on Koivumäen Hannan ottama valokuva monen vuoden takaa. Siinä on orava ja siili yhtä aikaa samalla ruoka-astialla.

Eläimet antavat esimerkkiä ihmisille. Jos kerran siili ja orava mahtuvat jakamaan yhtä kuppia, miksi eivät sitten erilaiset ihmiset mahtuisi samaan maahan, kirkkoon, taloon ja taivaaseen?

Kahdessa ihmisessä on aina enemmän yhteistä kuin siilissä ja oravassa.

Syyria on kieltänyt tämänkin blogin

Ystäväni Kopposen Petri on Syyriassa pelaamassa Snookerin mm-kisoja. Heti perille tultuaan hän totesi, että Facebookiin ei ollut pääsyä.

Pian selvisi, että kyse ei ollut vain teknisestä syystä, vaan sensuurista.
"Facebook kohensi siviiliyhteiskuntaa ja auttoi luomaan kansalaisverkostoja hallituksen valvonnan ulkopuolella. Tämän takia se on kielletty", sanoi paikallinen naisten oikeuksien puolestapuhuja Dania al-Sharif uutistoimisto Reutersille.

Ei vain Facebook ole vaarallinen Syyrian viranomaisten mielestä. Myös tämän blogin ajatukset ovat Syyriassa kiellettyjä, eikä niitä voi siellä lukea.

Piukea maha

Enhän minä normaalisti jaksa uhrata ihmisten ulkonäölle kovinkaan monta ajatusta, mutta tästä kesämuistosta en jostain syystä pääse eroon:

Mies istui ilman paitaa Pyynikin näkötornin edustalla. Pallomaha oli niin piukeana, etten voinut olla miettimättä, roiskuuko päälleni kun se siitä repeää.

Heikäläiset auttavat meikäläisiä

Uskontojen vuoropuhelua ajatellaan helposti vain siitä näkökulmasta, kuinka hyvin meikäläiset ymmärtävät heikäläisiä. Voi olla toisinkin päin.

Muistan muutaman vuoden takaa hautajaiset, joissa oli kanttorista ja säestäjästä pulaa. Silloin muuan juutalainen mies tuli sanomaan, että voisi ottaa musiikin haltuun, ja niin hän soitti meille meidän kristilliset virtemme.

Ei hän liittynyt meidän uskoomme. Hän vain auttoi meitä siinä vakaumuksessa, mikä meillä oli.

Korea ei kiinnosta ketään

Korean tilanteesta on puhuttu perin vähän. Kuitenkin Irlannin kysymykset ovat siihen nähden olematon ongelma. Tapahtuupa Irlannissa mitä hyvänsä, mikään konkreettinen ei maailmasta katoa, eivät tehtaat eivätkä koneet, eivät asunnot eivätkä metsät, eivät meret eivätkä pellot. Ihmisiä ei kuole.

Koreassa voi mennä yhtäkkiä se kaikki.

Kun käytössä on paljon aseita, katastrofiin tarvitaan vain turhanaikainen syy tai väärinkäsitys.

Jostain Korean kaltaisesta paikasta voi alkaa ihmiskunnan seuraava, maailmansodan kaltainen onnettomuus.

Mutta eihän sitä kannata miettiä. Eihän? Eikö?