Kesti odotella yli yhdeksänkymmentä vuotta. Vasta nyt rippikouluikäiset nuoret eivät enää tiedä, ovatko heidän esivanhempansa ampuneet toisiaan punaisten vai valkoisten puolella.
Tätä kannatti odottaa.
Terveisiä vain sille muistaakseni Ruovedellä syntyneelle miehelle, joka varmuuden vuoksi osti oman hautapaikkansa rinnalta kaksi muuta. Hän ei halunnut missään tapauksessa vartoilla ylösnousemusta väärälle puolelle kuuluneen vieruskaverin seurassa.
Ulkonäkö vaikuttaa ihmisen menestykseen. Myös ihmisen nimessä voi olla outoa magiaa.
Kun filosofinen puheenvuoro aloitetaan sanoilla "1900-luvun merkittävin ajattelija" ja perään sanotaan nimi Ludwig Wittgenstein, heikommalla itsetunnolla varustettu ihminen värkkää jo asentoa.
Dostojevskin suuruutta tukee se, että hänen nimensä ei ole jotain kaalikeiton mukana nielaistavaa, kuten toisen venäläisen kirjailijan Buninin nimi. Myös Kafka sopii kirjailijalle, vaikka on lyhyt sana.
Ehkä vaikuttavimpia ovat saksalaiset jalkapalloilijat. Franz Beckenbauer, Karl-Heinz Rummenigge ja Bastian Schweinsteiger ovat ylivoimaisia vastustajia ainakin, jos vastaan asettuu Korean maajoukkue, jossa melkein kaikki ovat Kimejä, jonkinlaisia anteeksipyynnön ruumiillistumia. Maradona, Batistuta ja Rivaldo tarjoavat saksalaisille vastusta.
Musiikin puolella Neil Young on hämmästyttävän menestynyt, vaikka hänen nimeään lausuessa joutuu kysymään itseltään, onko kieli mennyt jossain ruokatorven suunnalla solmuun. Parempi taiteilijanimi olisi Robert Zimmerman.
Arkkipiispa Kari Mäkinen on viisas mies, mutta hän joutuu kärsimään mitättömästä nimestään. Onneksi hän on edes Kari, ei sentään Kai. Pienellä viilauksella saisi paljon aikaan. Karri Märkkinen kuulostaisi joltain. Vanhan pappissuvun nimi Malmivaara tekisi vaikutuksen tusina-Mäkisen sijasta. Parasta olisi, jos hän voisi käyttää isompien kirkkojen tyyliin taiteilijanimeä. Lehdistö syöksyisi miehen huokauksesta paikalle, jos Mäkinen esiteltäisiin oman nimensä sijasta Turun ja koko Suomen arkkipiispa Martti Luther XIV:ksi.
Idän ja lännen kirkot ottivat ratkaisevasti etäisyyttä toisistaan vuonna 1054. Lännen kirkko lisäsi uskontunnustukseen yhden sanan "filioque" kertomaan, että Pyhä Henki tulee Isän lisäksi myös Pojasta.
Siitä lähtien tuo yksi sana on erottanut kirkkoja.
Joensuun yliopiston teologian opiskelijat ovat ratkaisseet asian kätevästi. Läntiset ja itäiset opiskelijat kokoontuvat joka vuosi pelaamaan Aliasta, ja sen avulla ratkaistaan kirkkojen oikeaoppisuus aina vuodeksi kerrallaan.
Viimeisimmät viisi vuotta on voittanut länsi, mutta ensi vuonna oikeaoppisuus on taas katkolla.
Me neekerit olemme kauan uneksineet vapaudesta, mutta olemme vielä erottelun ja syrjinnän ahdistavassa vankilassa.
Yllä oleva sitaatti on peräisin Martin Luther Kingin kirjoittamasta ja Tuulikki Palomurron suomentamasta kirjasta Ei väkivaltaa. Luin tuon kirjan joskus 14-vuotiaana, ja juuri se sai minut ajattelemaan Amerikan mustan väestön kohtaamaa rotusortoa ja epäoikeudenmukaisuutta.
Sana neekeri mainittiin siellä monta kertaa, ja tämän vuoksi on ollut vaikea käsittää, mitä ihmeen pahaa siinä sanassa olisi. Vähitellen olen antanut periksi ja siirtänyt sanan neekeri samaan komeroon, jossa ovat myös sanat mopedi ja gramofoni.
Olen kuitenkin varma siitä, että ihmisryhmien välisiä ristiriitoja ei ratkaista kiellettyjen sanojen listoilla. Ne ovat vain maton alle siivoamista.Romaniystäväni Roger Grönforsin kanssa olen monesti keskustellut siitä, sopiiko käyttää sanaa mustalainen. Hän on aina vastannut samalla tavoin: Tuntemattoman kanssa voi olla varminta käyttää sanaa romani, mutta jos sanomiseen liittyy aito kunnioitus, mustalainen sopii hyvin. Oleellista ei ole itse sana, vaan se millainen ajatus siihen liittyy.
Ateistit ovat löytäneet Raamatun alkupuolella sijaitsevista Mooseksen kirjoista runsaasti havaintomateriaalia, joka todistaa, että Vanhan testamentin lakikirjat ovat täynnä järjettömiä sääntöjä: Evättömiä ja suomuttomia vesieläimiä ei saa syödä. Ei saa käyttää vaatteita, jotka on kudottu kahdesta eri lankalajista, kuten villasta ja pellavasta.
Kirkko on jaksanut muistuttaa, että Jeesuksen jälkeen olemme vapaat näistä säädöksistä.
Mooseksen sääntöjä ei kannattaisi kuitenkaan tyystin hukata. Niistä sai innoituksensa Riemuvuosi 2000 -liike, joka vaati kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa.
Miettimisen arvoisia ovat myös seuraavat elämänohjeet:
Kun tulet jonkun viinitarhaan, voit syödä rypäleitä mielin määrin kunnes olet kylläinen, mutta astiaan et saa niitä kerätä. Kun kuljet viljapellon halki, voit käsin kerätä tähkäpäitä, mutta sirpillä et saa leikata itsellesi toisen viljaa.
Jos mies on vastikään mennyt naimisiin, hänen ei tarvitse lähteä sotaan eikä häntä saa kutsua muuhunkaan palvelukseen. Hän saa vuoden ajan olla vapaa ja pysyä kotona vaimonsa ilona.
Kukaan ei saa ottaa lainan pantiksi jauhinkiviä, ei edes päällimmäistä kiveä, sillä niiden varassa on toisen ihmisen henki.
