On muistoja, joista ei pääse eroon. Niiden kanssa elääkseen tai niistä selviytyäkseen ei tarvitse istuutua terapeutin puheille. Siitä huolimatta ne tuntuvat jonkinlaisena vaeltavana sirpaleena, joka tulee mieleen esimerkiksi silloin, kun kulkee jonkin tietyn paikan ohi.
Niin kuin tämä muisto: Isä oli talvella kuollut, ja kesällä hankittiin hänelle hautakiveä. Käytiin paikallisella kiviveistämöllä (ei täällä Tampereen suunnalla), ja siellä oli esillä kivi, joka kiitettiin erityisen edulliseksi. Hinnan piti olla todella kohtuullinen. "Mutta vain täältä meiltä suoraan ostettuna, ei mistään hautaustoimistosta."
Tehtiin vertaileva matka kaupungin keskustassa olleeseen hautausliikkeeseen. Siellä myytiin samanlaista kiveä huomattavasti halvemmalla.Ei ostettu edes sitä. Valittiin samasta kaupasta kokonaan toisen veistämön kivi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti