Kuluneella viikolla Suomen kirkossa oltiin synodaalikokouksia. Papit kokoontuvat niihin noin kuuden vuoden välein. Tampereella saattoi nähdä yhdellä kertaa yli 400 pappia, ja paljon oli väkeä muissakin kirkollisissa pääkaupungeissa.
Salissa istuessani en voinut olla ajattelematta, mitä olisi tapahtunut, jos katto olisi yhtäkkiä romahtanut ja kaikki papit olisivat kuolleet. Millainen olisi kirkon tulevaisuus tuollaisen romahduksen jälkeen?
Ainakin olisi kadonnut suuri määrä melkeinpä muotihokemaksi kasvanutta "hiljaista tietoa". Hetken seurakunnissa elettäisiin täydessä kaaoksessa, kuin isää ja äitiä vailla.
Vähitellen siitä kuitenkin noustaisiin. Uskomista ei voisi enää ulkoistaa. Olisi tehtävä se itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti