perjantai 14. lokakuuta 2011

Yksi kansallisen tason epäonnistuja

En pidä siitä, että Facebook-seinäni täyttyy yhden tai enintään kolmen sanan onnitteluista. Siksi olen ollut hiljakseen sen asian kanssa, jonka nyt päivää myöhemmin tohdin paljastaa: olen syntynyt 13. lokakuuta.

Onnittelijoita minulla oli kaikkiaan viisi, mikä on tässä iässä kohtalainen tulos. Vielä oli kolme sellaista, joilla on sama syntymäpäivä kuin minulla ja jotka osasivat vastata minun onnitteluuni sanoilla: "Kiitos samoin."

Eiliselle syntymäpäivälle tuli erityinen sisältö, kun sain tietää, että 13. lokakuuta on julistettu kansallisen epäonnistumisen päiväksi. Vaikka se puhdasta taikauskoa onkin, ei siinä voinut välttyä ajatukselta että tämä selittää paljon.

Ei meikäläiseltä voi paljon odottaa. Syntymäpäivästä alkaen kaikki on mennyt vähän vinksalleen.

5 kommenttia:

Tommi M. kirjoitti...

Kun on parituhatta Facebook ystavaa, niin ymmarran ettei syntymapaivaansa kauheasti viitsi mainostaa. Oletko koskaan yrittanyt laskea, minkalainen prosentti Pirkkalan asukkaista on FB kamujasi?

Arto Köykkä kirjoitti...

En ole laskenut. Olen suhtautunut maltillisesti asiaan. FB-kavereita on kieltämättä paljon, mutta kun toisaalta ottaa huomioon työni luonteen, luku ei ole mitenkään hämmästyttävä.

Olen kiinnostuneempi esimerkiksi siitä, kuinka paljon blogillani on lukijoita. Toisaalta en halua kasvattaa sitäkään lukua liikaa. Olen tyytyväinen esimerkiksi siitä, että tänä vuonna on ilmestynyt vain yksi ala-arvoinen kommentti, toisin kuin monilla nettisivuilla. Olen aivan varma siitä, että hänkin oli joku satunnainen kävijä, joka oli vahingossa jonkin googletuksen jälkeen osunut paikalle.

Pirjo Peltola kirjoitti...

Minusta on jollain tavalla hyvä, että annamme itsellemme ja toisille myös mahdollisuuden epäonnistua. Sehän on rohkaisevaa, kun kannustetaan yrittämään asioita.
Minullekin tuon päivän sanoma jäi kuitenkin hiukan epäselväksi, lieneekö se ollut samanlaista taikauskoa kuin perjantai, 13.päivä, tai tikapuiden alta kulkeminen.

mari niemistö kirjoitti...

mieleeni tuli "hyvän tason epäonnistuja", millainen sellainen ihminen nyt sitten onkaan.

Riikka Koivula kirjoitti...

Jos yhtään kyseisen juhlapäivän perustajien sanomaa ymmärsin, oli tarkoitus juurikin ilmeisesti ennemminkin epäonnistumisen dekriminalisointi; sen juhliminen, että jokaisella on oikeus epäonnistua ilman syytellyksi ja lytätyksi tulemista. Täten kyseessä lienee ollut ennemminkin rohkeuteen rohkaisemisen sekä erilaisuuden, epäonnistumisenkin, suvaistsemisen päivä.

Ei minua haittaisi sellaisissa tunnelmissa syntymäpäiviäni viettää.