Lyhyen ajan sisällä kahdelle nuorelle ihmiselle on käynyt huonosti. Ensin kuoli Meksikossa intiaanien puolesta ponnistellut Jyri Jaakkola, ja juuri näinä päivinä olemme saaneet kuulla, että Sini Saarelaa uhkaa Venäjällä pitkä vankeustuomio, kun hän on ollut muiden aktivistien mukana kiinnittämässä huomiota arktiseen öljynporaukseen.
Kyse ei ole siitä, etteivät nuoret edustaisi oikeita asioita. Intiaanien oikeudet ansaitsevat kannustamisen ja arktiset merivedet puolustamisensa. Jotenkin vain tuntuu siltä, että nyt riskien ottaminen ja toiminnan mahdollinen hyöty eivät ole olleet tasapainossa. Yhtäkään sotaa ei nimittäin voiteta sankarikuolemilla, vaikka niitä välillä niin ylistetäänkin. Jotta maailmassa voi tehdä hyvää, on pysyttävä elossa ja yleensä myös vapaalla jalalla. Siksi minulla on surullinen mieli Jyri Jaakkolan ja Sini Saarelan tähden. Kaksi nuorta ihmistä ovat luultavasti antaneet turhan uhrin.
En usko, että Venäjää voi painostaa marttyyriudella. Epäilen, että mikään ei ole muuttunut vuodesta 1969, jolloin tšekkiläinen opiskelija Jan Palach teki Prahassa polttoitsemurhan vastustaakseen Neuvostoliiton ja sen liittolaisten miehitystä. Palachin kuolema herätti laajaa huomiota, mutta Neuvostoliiton joukot eivät liikahtaneet, eivät horjahtaneet. Vaclav Havelin vähemmän dramaattinen vastarinta osoittautui tehokkaammaksi. Hänen kynänsä vaikutti enemmän kuin ihmissoihtu.
Kannattaa ajatella myös Hitlerin vankina kuollutta Dietrich Bonhoefferia. Muuan tapaus hänen elämästään todistaa, että hän ei ollut valmis luopumaan hengestään kovin vähäpätöisin syin.
Bonhoeffer oli ulkoilmakahvilassa, kun radiosta tulivat tavanomaiset fanfaarit uutislähetyksen edellä. Kahvilavieraat ponnahtivat pystyyn, kohottivat kätensä natsitervehdykseen ja puhkesivat laulamaan Horst Wesseliä. Bonhoeffer nousi muiden mukana seisomaan, teki tervehdyksen, yhtyi lauluun ja kehotti hämmästynyttä seuralaistaan tekemään sanoin. "Pelkän tervehdyksen takia ei kannata kuolla", hän selitti.
Jos uhraa henkensä tai vapautensa, on syytä odottaa siihen saakka, kunnes siitä saa riittävän hinnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti