tiistai 18. helmikuuta 2014

Uusien sanojen peruskurssi

Olin helsinkiläisen konsulttifirman järjestämässä seminaarissa ja törmäsin siellä sanaan fasilitaattori. En ollut kuullut sanaa koskaan aiemmin, mutta vieraiden kielten pohjalta pystyin suunnilleen ymmärtämään sen merkityksen: se tarkoittaa jokseenkin samaa kuin mahdollistaja.

Seminaareissa oppii uusia sanoja. Vuosia sitten osuin Turussa sanaan hektinen. Vieläkään en ole keksinyt, miten hektisyys eroaa kiireestä tai ahdistavasta kiireestä - paitsi tietysti sillä tavoin, että se on olevinaan jotain hienompaa.

Koko ajan julkiseen puheeseen tunkee uusia sanoja, jotka eivät kuvaa mitään uutta asiaa tai ilmiöitä, vaan ainoastaan tarkoittavat jotain ikiaikaista ja luovat vaikutelman, että moneen kertaan käytetty ja sanottu olisi jotain uutta ja tuoretta. Muutaman hetken ne huvittavat, mutta pian ne alkavat kiusata ymmärryksen ihmistä.

Ainakin tällaiset tyhjänpäiväisyydet ovat muodissa:

Lähtökohtaisesti tarkoittaa samaa kuin itse asiassa. Arkisemmin voi käyttää sanoja niinku tai tota noin, jotka eivät kuitenkaan tunnu yhtä hienoilta. Siitä kätevä ilmaus, että sen lisääminen tai pois jättäminen ei muuta lauseen merkitystä millään tavoin.

Itse asiassa tarkoittaa samaa lähtökohtaisesti. Arkisemmin voi käyttää sanoja niinku tai tota noin, jotka eivät kuitenkaan tunnu yhtä hienoilta. Siitä kätevä ilmaus, että sen lisääminen tai pois jättäminen ei muuta lauseen merkitystä millään tavoin.

Asiakaslähtöinen. Höpsistä. Jos kutsuu toista ihmistä asiakkaaksi, todistaa jo sanavalinnallaan, että ensisijaisesti ajattelee firmansa, liikkeensä tai muun taustayhteisönsä etua. 

Haasteellinen. Vieläkö joku muistaa, että asiat saattoivat olla hankalia tai vaikeita?

Voimaannuttaminen. Olen koettanut pähkäillä, miten tämä sana eroaa jo lapsena oppimastani voimistamisesta. Toistaiseksi en ole keksinyt. Osaako joku neuvoa?

Osallistaminen. Kirkollinen muotisana. Tarkoittanee osalliseksi tekemistä. Käyttäjät eivät ole uutuudenviehätyksessään huomanneet, että sana viittaa toisen ihmisen tekemistä joksikin. Aktiiviset ihmiset tekevät passiivisista itsensä kaltaisia, aktiivisia. Muita ihmisiä katsellaan sittenkin jostain ylhäältä päin, vaikka tekeydytään samanarvoisiksi.

Ottaa koppi jostain. Jalkapalloihmisenä kiusaa tällainen pesäpallotermi. Meikäläiset ottavat mieluummin pallon haltuun. Vanhat ja tutut ilmaukset kertovat asian yhtä hyvin: edelleenkin voi ottaa jonkin vastuulleen, homman hoitaakseen tai asian tehdäkseen.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen miettinyt itse paljon, miksi tehtävät ovat nykyään haasteellisia vaikean sijaan. Omasta mielestäni kutsuttaessa asiaa haasteelliseksi pyritään vakuuttamaan, että pystyy hoitamaan homman. Sanaan vaikea liittyy jonkinlainen epäonnistumisen mahdollisuus, mikä halutaan vähintäänkin piilottaa tai kieltää kokonaan. Toisaalta omasta mielestä on mukavampi onnistua vaikeassa kuin haasteellisessa hommassa.

Kun joku käyttää ”sivistyssanoja”, itselle tulee sellainen olo, että hän pyrkii luomaan harhakuvaa omasta asiantuntemuksesta. Onhan itsekin tuota keino tullut käytettyä, kun on pitänyt esitystä aiheesta johon perehtymisen on jättänyt tekemättä kunnolla.

Miikka N.

Anonyymi kirjoitti...

Joskus on käytettävä "hienompia" ilmauksia saadakseen ihmiset kuuntelemaan. Puhekielestä en tiedä, mutta kirjoitettu teksti on mielestäni vakavasti otettavampi, jos siinä sanotaan "lähtökohtaisesti olen sitä mieltä" eikä "niinku mä aattelen".

Itse näen aika isonkin eron ilmausten "lähtökohtaisesti" ja "itse asiassa" välillä.. Minulle ne tarkoittavat täysin eri asioita.

Sen sijaan nuo muka-hienot vieraskieliperäiset sanat (hektinen?) ovatkin vähän vieraita. Mitä vikaa suomenkielessä?

Anonyymi kirjoitti...

Itse asiassa tarkoittaa samaa kuin "oikeastaan". Lähtökohtaisesti voi olla täytesana tai sillä voi korostaa, mihin jokin perustuu. "kansanedustajat.ovat lähtökohtaisesti kansan edustajia mutta myös oman edun tavoittelijoita. Ei heitä oikeastaan edes kiinnosta kansa."