Yksi menneisyyden ihannoinnin muoto on puhua siitä, että
ennen vanhaan myös tekniikka oli parempaa kuin nykyään. Pesukoneet kestivät,
televisiot toimivat ja autot olivat lujia. Niissä ei ainakaan ollut
sähkövikoja.
Etäisyys kaunistaa. Ei näille muistoille ole todellisia
perusteita. Tämä selviää esimerkiksi Tekniikan maailman kesäkuun numerosta,
jossa julkaistiin itäsaksalaisen Wartburgin 50 000 ajokilometrin testi vuodelta
1977.
Sytytyspuola pätki. Trippimittari jumittui. Lämpömittari
oikutteli. Nopeusmittari äänteli. Ajovalojen merkkivalo pätki. Bensamitttari
jumittui. Sytytys pätki. Sulakerasia hapettui. – Vuoden 1977 Wartburgissa osa
näistä vioista oli mekaanisia, mutta nykyautoissa nämä kaikki viat liittyisivät
sähköön.
Muitakin vikoja oli paljon. Mainitsen vain muutamia:
puolilämpöinen moottori sammahteli, kromattu takapuskuri oli ruosteessa,
vaihteisto juuttui kakkosvaihteelle, takaoven lukitus jumitti, pakoputki
katkesi ja irtosi, ohjausakseli melkein katkesi kesken ajon, etujalkatilan
verhous oli homeessa.
Muihin tuon ajan autoihin verrattaessa Wartburg ei ilmeisesti ollut
täysin kelvoton, koska kokonaisarviossa sitä sanottiin vähävikaiseksi ja
suhteellisen luotettavaksi kulkuneuvoksi.
1 kommentti:
Minäkin "pääsin" jokin aika sitten ajamaan vanhalla kuplavolkkarilla joka oli viimeisen päälle nätti.
Ajokokemus oli kuitenkin jotain muuta, vaihteet ei menneet päälle, ohjaus oli raskas, jarruja ei nykyautoon verrattuna ollut lainkaan. Muutenkin kyyti oli sellaista että nostalgiani sai kovan kolauksen. Sääli.
Lähetä kommentti