En tarkkaan tiedä, mitkä ovat kysyjän tausta-ajatukset,
mutta jotenkin päättelen hänen ajattelevan, että teologisen tutkimuksen
kohteena olisi jotain täysin olematonta tai ainakin jotain sellaista, mistä ei
voi sanoa järkevästi mitään. Koska tällainen luulo voi olla hyvin yleistä,
kirjoitan tähän vastaukseni pääkohdat:
Papit (teologit) tutkivat hyvin monenlaisia asioita. He
tutkivat psykologien tavoin ihmisten uskonnollista käytöstä ja
historioitsijoiden tavoin kirkkohistorian tapahtumia. Sosiologian menetelmillä
tavoin perehdytään uskonnollisten yhteisöjen toimintaan ja kielitieteen
metodeilla Raamattuun (tämän tutkimuksen ansiosta tiedetään melko tarkkaan
esimerkiksi se, miten evankeliumit ovat syntyneet).
Voidaan tutkia myös ihmisten uskonnollisia käsityksiä tai
sitä, miten esimerkiksi rippikoulu vaikuttaa nuorten käsityksiin ja
käyttäytymiseen. Voidaan selvittää vieraiden uskontojen käsityksiä tai sitä,
mitä joku filosofi tai teologi on ajatellut jostain tietystä teemasta. Itse
olen ollut väitöskirjassani käyttänyt kirjallisuustieteen ja filosofian
menetelmiä ja analysoinut, millä tavoin kirjailija Pentti Saarikoski on
käyttänyt tuotannossaan uskontoperäisiä ilmauksia.
Mahdollisuuksia on paljon. Itse Jumala ei ole pitkään aikaan
ollut teologisen tutkimuksen kohde.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti