Jalkapallon ongelmakäyttö uhkaa

Ilman maksukanavia on ollut helppo pysyä jalkapallon kohtuukäyttäjänä. Talven ajan Yle on tarjonnut kerran viikossa Mestareiden liigaa ja satunnaisia maaotteluja. MM- ja EM-kisojen aikaan olen langennut jalkapallon ongelmakäyttäjäksi, mutta se on ollut vaaratonta, koska kisojen jälkeen on tullut pakosti kuiva kausi.

Tänä vuonna Yle julisti kieltolain, kun Mestareiden liigan lähetykset loppuivat ja jalkapallo katosi televisiosta lähes kokonaan. Oli pakko hankkia maksullisia kanavia, sillä absolutistiksi en kykene.

Miten tässä nyt pysyy kohtuukäyttäjänä? Tälläkin viikolla tiistait ja keskiviikot voi täyttää lähes kokonaan Mestareiden liigalla. Torstaina voi upota Eurooppa-liigaan ja viikonloppuna tulee Espanjasn pelejä.

Kun tämän kaiken katsoo, ei tarvitse pahassa maailmassa käydäkään.

Entä miten suojataan nuoria turmiollisilta houkutuksilta? Miten minulle olisi käynyt, jos olisin tärkeinä nuoruusvuosina käyttänyt koko elämäni jalkapalloon? Sekin tuottaa elämän ymmärrystä, mutta ei se kaikkeen riitä. Olisivatko Kafkan ja Hemingwayn kirjat jääneet minultalukematta (Dostojevski tuli vasta myöhemmin)? Ne ovat avanneet näkymäni maailmankirjallisuuteen, josta melkeinpä jokainen ihmisymmärrykseni hippu tulee. Tietysti omat elämänvaiheenikin ovat tuottaneet tärkeitä opetuksia, mutta juuri kirjat ovat auttaneet tulkitsemaan niitä opetuksia.

Maksukanavani äärellä täytyy oikein miettiä, kuinka paljon sallin itselleni jalkapalloa ja milloin on syytä sanoa, että nyt katsomisesta tulee loppu.