Opettaessani rippikoululaisille raamatuntulkintakysymyksiä
olen varsin vajavaisella menestyksellä onnnistunut kertomaan siitä, että sana "symbolinen" ei tarkoita samaa kuin
"vähemmän tosi". Liian usein tehdään sellainen johtopäätös, että kun sanotaan
jotain tekstiä vertauskuvalliseksi, siitä ei sitten
tarvitsisi lainkaan piitata.
Kuitenkin lähestyttäessä ihmiselämän syvällisimpiä kysymyksiä on turvauduttava symboliseen kieleen. Esimerkiksi rakkautta ei voi kuvailla hormonitasapainon muutosten avulla. Jopa typerä iskelmä toimii paremmin. "Olet ilma, jota hengitän" on kelpo esimerkki lauseesta, joka ei ole kirjaimellisesti totta, vaikka se ilmaisee perimmäisen totuuden.
Kuitenkin lähestyttäessä ihmiselämän syvällisimpiä kysymyksiä on turvauduttava symboliseen kieleen. Esimerkiksi rakkautta ei voi kuvailla hormonitasapainon muutosten avulla. Jopa typerä iskelmä toimii paremmin. "Olet ilma, jota hengitän" on kelpo esimerkki lauseesta, joka ei ole kirjaimellisesti totta, vaikka se ilmaisee perimmäisen totuuden.
Jopa luonnontieteilijät turvautuvat symboleihin
lähestyessään todellisuuden reunoja. Aineen pienimmillä yksiköillä, kvarkeilla,
on merkillisiä nimiä, kuten "ylös", "alas",
"totuus" ja "lumo".
...
Ja tämä tuli mieleeni, kun kävin Odensessa, H.C.Andersenin
kaupungissa, hänhän on se mies, joka kirjoitti keisarin uusista vaatteista.
Tästä maailmasta tuskin löytyy todempaa tekstiä kuin tuo satu.
1 kommentti:
Mielenkiintoista on, että yksi parhaista kuulemistani rakkausrunoista osaksi kertoi juuri hormonitoiminnasta, joka tarkkaan kuvattuna toi aivan oleellista särmää rakkauden kuvaukseen.
Kvarkkien erikoiset nimet ovat puhdasta neroutta ja hieno osoitus mielikuvituksesta. Kvarkeilla kun ei ole mitään arkikokemuksen kautta ymmärrettäviä ominaisuuksia, joiden mukaan niitä voisi nimetä. Olisi kovin tylsää, jos kvarkeista puhuttaisiin ainoastaan niiden varauksien ja spin-lukujen avulla.
Lähetä kommentti