Olen muistellut keskustelua, jonka kävin erään isoisän
kanssa. Hän oli murheissaan lapsenlapsestaan, joka oli sortunut huumeisiin eikä
tuntunut pääsevän niistä irti. Elämä näytti olevan pysyvästi sekaisin.
"Mutta kun asiaa ajattelen", isoisä sanoi,
"se poika oli jo lapsena jotenkin liian helppo. Se ei ikinä laittanut
vastaan. Aina totteli. Ei kiukutellut."
"Kun sille sanoi että tule, niin se tuli. Kun sille
sanoi, että ota, niin se otti."
Ei
välttämättä ole hyvä iltarukous, että rakas Jumala, anna lasten olla kilttejä.
Tottelevaisten lasten kanssa kesälomareissut tietysti sujuvat hyvin, mutta ennen pitkää tulee muitakin reissuja. Niillä kysytään sopeutumista ja sovittelun taitoa, mutta myös omaa tahtoa. Niillä on osattava sanoa: "Ei käy! Minä en rupea!"
Tottelevaisten lasten kanssa kesälomareissut tietysti sujuvat hyvin, mutta ennen pitkää tulee muitakin reissuja. Niillä kysytään sopeutumista ja sovittelun taitoa, mutta myös omaa tahtoa. Niillä on osattava sanoa: "Ei käy! Minä en rupea!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti