Pentti Saarikoski ilmaisi uskon heikentymisensä sanoilla:
"Usko lahosi pitkissä sateissa."
Joitakin asioita huomaan ajattelevani nurin päin. Yksi
näistä asioista on uskon ja kirkkoon kuulumisen suhde. Minä nimittäin olen sitä
mieltä, että uskon puute ei ole kovin hyvä syy kirkosta eroamiseen. Juuri pitkissä sateissa on etsittävä kattoa
pään päälle.
Ymmärrän, että joku eroaa kirkosta, kun on vakuuttunut
siitä, että Jumalaa ei kerta kaikkiaan ole tai kun jokin aivan toinen uskonto
alkaa vastata omia ajatuksia ja elämänihanteita. Jos luottaa Allahiin, on
luontevaa vaihtaa luterilaisuudesta islamiin.
Sen sijaan uskon lahoaminen on kerrassaan erinomainen syy
kirkkoon kuulumiseen. Joukon mukana pysytteleminen auttaa heikkoa, niin kuin
opetuslapsi Tuomaasta kerrotaan, ettei hän jaksanut itse uskoa, mutta kun hän
vain sinnitteli porukassa, hänkin sai lopulta nähdä jotain suurta.
Juuri sairastelevan ihmisen on syytä pitää linjat auki
terveyskeskuksen suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti