Vammalalainen Katriina oli kymmenen vanha ja halusi
itselleen koiraa, ja hän säästi rahaa sitä varten. Sopivaa pentua ei ollut
tarjolla, ja säästäminen kävi viikkorahoista varsin hitaasti. Alkoi tuntua
siltä, että valmista ei tulisi ennen rippijuhlia.
Katriinan perheen tuttaviin kuulunut lähetystyöntekijä
kertoi, että Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa on katulapsia, jotka eivät
saa joka päivä mitään ruokaa, koska kerjääminen ja roskien penkominen eivät
aina tuota tulosta. Jotain hätävarasysteemejä on kuitenkin olemassa. Addis
Abebassa on esimerkiksi paikka nimeltä Hope Enterprises. Siellä ruokalippua
vastaan saa yhden lämpimän aterian. Yksi ruokalippu maksaa viisikymmentä
Etiopian senttiä.
Katriina-tyttö vain hetken mietti kuulemaansa. Sitten hän
kaivoi esiin säästämänsä eurot ja sanoi, että osta niitä ruokalippuja ja anna
niille lapsille.
Rahanarvon kummalliset vaihtelut saivat outoja aikaan. Pieni
raha täällä Suomessa on iso raha Etiopiassa. Vammalalaisen pikkutytön
kolmellakymmenellä eurolla annettiin köyhille kuusisataaneljäkymmentä ateriaa.
Siis kuusisataaneljäkymmentä.
Juttuni olen velkaa Sirpa Hämäläiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti