tiistai 7. maaliskuuta 2017

Hiihtourheilu on 1900-lukua

Lahden MM-hiihtojen on julistettu menneen hyvin. Norjalaisille ei pärjätty, mutta muuten mitaleja tuli. Järjestelyt sujuivat kuulemma hyvin.

Kovin vähälle huomiolle on jäänyt se jossain sivulauseessa mainittu asia, että lipunmyynnissä ei ylletty tavoitteeseen.

Minut puolestani hieman yllätti se, että ollessani kisojen aikaan rippileirillä yli kolmenkymmenen nuoren kanssa kukaan ei kysellyt Lahden tuloksia. Kukaan ei sanallakaan viitannut siihen, että olisi kiinnostunut Niskasen tai Pärmäkosken saavutuksista.

Minun lapsuudessani Eero Mäntyranta oli pikkupoikien idoli. Hiihtäjien tilalle ovat tulleet muut idolit.

Lumiraja etenee vuosi vuodelta pohjoista kohti, sitä myötä hiihtourheilu katoaa nuorten mielestä. Siitä tulee eksoottinen laji, jota voidaan katsoa olympialaisten aikaan niin kuin voidaan hajamielisesti seurata miekkailua, kävelyä tai melontaa, mutta ainakaan suurkisojen väliaikana hiihto ei kiinnosta.

Tilalle ovat tulleet uudet sankarit. Nuoret puhuvat eniten jääkiekosta. Sen perässä tulevat jalkapallo ja formulat, ja muille lajeille riittää vain säälimainintoja.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Ja kyllä oma syynsä on varmaan myös vuoden 2001 tapahtumilla, silloin ehkä särkyi lopullisesti ajatus puhtaasta urheilusta. Vähän sama kai kuin pesäpallon sopupeleillä, tällaiset jättävät aika pysyviä jälkiä kansakuntaan ja sen yksilöihin

Arto Köykkä kirjoitti...

Sillä on vaikutuksensa. Minut se löi niin kanveesille, että päätin olla loppuelämäni ilman hiihtokisojen seuraamista. Päätös on pitänyt.