Vihdoin kirja odottaa tuossa olohuoneen tuolilla juuri
kotiini hankittuna. Innostuneena odotan, mitä se minulle tekee. Ehkä se ei tee
paljonkaan, koska olen varsin hyvin perillä sen teemoista.
Orwellilainen valvontayhteiskunta on tullut tänne melkeinpä
huomaamatta. Ani harva Big Brotherin katsoja on tiennyt, että ohjelman nimi
perustuu Orwellin romaaniin, jossa ihmisen liikkeitä ja tekoja kytätään
kokoaikaisesti. Jo vuonna 1997 Suomessa arveltiin olevan 100 000
valvontakameraa. Veikkaan, että niitä on nyt miljoonia, eikä ikinä ole
keskusteltu, mikä olisi kameroiden sopiva määrä. Niitä on asennettu melkein
joka pihalle lainkaan miettimättä, mikä on kontrollitekniikan moraali.
Klikkaamme netissä huolettomasti sitä rastia, joka sallii
jonkin sivuston käyttää hyväksi sijaintiamme. Alennusten toivossa sallimme
kauppaliikkeiden tilastoida ostoksemme.
"Sota on rauhaa" on tunnetuimpia niistä Orwellin
kirjan lauseista, jotka kuvaavat sanojen merkityksen muuttumista
vastakohdikseen. Tappojärjestelmien ylläpitoa kutsutaan
turvallisuuspolitiikaksi, ja asevoimat on nimetty puolustusvoimiksi. Sairaat
ihmiset täyttävät terveyskeskuksia, ja vanhuksista on tullut ikääntyneitä ja
jopa senioreita. Synnistä ei uskalleta puhua edes kirkossa, koska synti
muistuttaisi liikaa siitä tosiasiasta, että elämä on pahasti vinossa.
Sievistely on muodissa, ja ongelmat häivytetään uudissanojen
alle. Orwell odottaa tuossa tuolilla, ja epäilen, että monelle sen lukeminen
tekisi hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti