Olen lukenut Thomas Mannin klassikoksi luokiteltavan romaanin Tohtori Faustus joskus kahdenkymmenen vuoden iässä. Oli aika tarttua kirjaan toisen kerran.
Tohtori Faustus on tärkeä kirja. Se kertoo säveltäjästä, joka tekee paholaisen kanssa sopimuksen. Hän myy elämänsä pois sillä ehdolla, että saa tietyksi ajaksi käyttöönsä hämmästyttävät musikaaliset kyvyt. Sopimukseen kuuluu, että ikinä hän ei saa rakastaa ketään.
Maailmanmenoa seuratessani olen alkanut epäillä, että nykyihminenkin on tehnyt samanlaisen kontrahdin. Ei väliä lasten tulevaisuudella, ei väliä rakkaudella.
Ei mitään muuta kuin nämä juhlat ja kaikki laitteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti