Seurakuntaamme tuli erään paikallisen yhdistyksen haaste, jossa kutsuttiin pelaamaan norsupalloa. Itse urheilulajista minulla on vain hämärä käsitys, mutta muutoin vastasin viestiin, että ainakaan henkilökohtaisesti en suostu sellaisiin kilpailuihin, joissa joku joutuu pelaamaan omaa seurakuntaansa vastaan.
Juuri tällaisilla pienillä arjen valinnoilla tuetaan sitä ennakkoluuloa, että seurakunta kuuluu joillekuille toisille enemmän kuin joillekuille toisille.
Samoilla perusteilla olen hämmästellyt niitä kirkon työntekijöitä, jotka esittäytyvät puhelimessa: "Seurakunnasta hyvää päivää." Ennen kuin ryhtyy Kristuksen asialle, kannattaa miettiä, kummassa päässä puhelinta seurakunta on.
4 kommenttia:
Onko rippikoulussa jalkapallon pelaaminen rippikoululaisia vastaan sitten jotenkin eri asia?
Totta kai on aivan eri asia. Ei siinä seurakunta pelaa rippikoululaisia vastaan, vaan leirin johto pelaa nuoria vastaan (oletan että viittaat Pirkkalan tapoihin). Vanhuus kohtaa nuoruuden.
Olen myös valmis pelaamaan pappien joukkueessa tai seurakunnan työntekijöiden joukkueessa vaikkapa jalkapallopuulaakia, jos vain saadaan tehtyä selväksi, että tuollainen joukkue ei ole seurakunta, vaan tietyn työntekijäryhmän joukkue.
Eikös Pirkkalassa pelata myös rippikoulujen välisiä jalkapallo/pesis mitä lie olikaan pelejä, eikös se ole tuota kyseistä kilpailua seurakunnan sisällä? Katsotaan, ketkä jyräävät ketkäkin.
ja onhan niin seurakunta kuin kirkkokin instituutioita, omanlaisiaan järjestöjä. Onhan se mukava tietää, jos postiin yrittää soittaa, että postiin soitti, eikä Maija Meikäläiselle.
Rippikoulut voivat pelata rippikouluja vastaan, ja rippileireillä voi olla erilaisia kilpailuja. Ei haittaa, että kohtuullisessa määrin kisataan toisiaan vastaan.
Noista asioista voidaan keskustella, mutta se aivan toinen asia kuin se, mistä minä olen kirjoittanut.
Olen halunnut sanoa tällä kertaa vain sen, että kukaan yksityinen ihminen eikä myöskään ihmisryhmä ei saa julistautua seurakunnaksi, niin kuin itse kuuluisi siihen ja muut vertaiset taas jäisivät ulkopuolisiksi.
Kun minulle soitetaan, minä mielelläni tunnustaudun seurakunnan papiksi. Sillä tavoin suostun osoitteeksi. Seurakunta sen sijaan on yhteisö, jonka jäseniä me kaikki olemme sikäli kuin siihen kuulumme. Pappi ja hänen kaverinsa eivät ole oikeutettuja kutsumaan itseään seurakunnaksi enempää kuin ketkään muutkaan seurakuntaan kuuluvat ihmiset.
Lähetä kommentti