Ihmisellä on taipumus liioitella oman aikansa saavutuksia ja ongelmia, kuvitella ympärillään näkemäänsä ikuiseksi, vaikka se on vain tilapäistä, ja lausua omasta rajallisuudestaan lopullisia arvioita.
Olen muistellut esimerkiksi sitä kahdeksan vuoden takaista Helsingin Sanomien kuukausiliitteen etusivua, jossa sanottiin näin: "Maapallolla elää nyt 6,2 miljardia ihmistä, ja jokaisella on dna:ssaan 62, miljardia emästä. Tänä kevään tutkijat julkaisevat ketjun viimeistä emäsparia myöten. Elämän salaisuus on vihdoin ratkennut."
Menikö suunnitelmassa jokin mönkään? Paloiko laboratorio vai kaatuiko kovalevy? Olivatko varmuuskopiot unohtuneet vai loppuiko rahoitus?
Vai mikä siinä on, etten minä ole sattunut missään huomaamaan elämän salaisuuden ratkaisua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti