Tämän jutun kuulin vankilapapilta:
Muutaman vuoden tuomion jälkeen vanki oli päässyt
ensimmäistä kertaa kuuden tunnin lomalle, ja sen kuuden tunnin loman hän käytti
matkustamalla Helsingin keskustaan. Sinne mennessään hän tajusi, että ei ollut
eläissään ollut siellä selvin päin. Kaupunkimatka jännitti.
Ratikasta hän ajatteli selviytyä ottamalla tarpeeksi ison rahan mukaan ja maksamalla sillä. Kun hän lykkäsi
seteliä ratikkakuskin käteen, kuski tiuskaisi, että mikäs maalaistollo sinä
olet kun maksat rahalla, josta ei ole antaa takaisin.
Itse matka meni jotenkin, vaikka tuntui siltä, että kaikki tuijottivat.
Itse matka meni jotenkin, vaikka tuntui siltä, että kaikki tuijottivat.
Hän laski taskun pohjalla
olleet kolikot, kiipesi takaisin ratikkaan, maksoi pikkurahalla ja ajoi vankilaan. Hän oli ollut poissa neljä tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti