Mitä ilmeisimmin atomipommin pudottaminen oli raaka ja sodan
loppumisen kannalta tarpeeton teko.
Se ei kuitenkaan muutu muuksi sillä keinoin, että sitä
pyydetään anteeksi seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin. Ei kukaan voi olla
vastuussa isoisiensä teoista.
En minä edes tiedä, mitä isoisäni tekivät vuonna 1918.
Varmaan jotain pahaa. Mutta se oli heidän elämänsä, ei minun. Tarvittaessa on
helppo tunnustaa, että he tekivät väärin. Anteeksipyyntö on taas toinen asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti