Tampereen seurakunnat julkaisi paikallispelin edellä sekä
Facebookissa että Twitterissä Ilveksen ja Tapparan logoilla varustetun
päivityksen, jossa lainattiin Isä meidän -rukouksen sanoja: "Tapahtukoon
sinun tahtosi niin jään päällä kuin taivaassa."
Päivitykselle on tullut kovasti tykkäyksiä, mutta minut on
vallannut myötähäpeä. Hyvää tuossa on vain se, että seurakunta ei asetu
kummankaan joukkueen puolelle.
Uskonnon sekoittaminen urheiluun ei ole yhtään viisaampaa
kuin sen sekoittaminen politiikkaan. Voidaan tietysti lässyttää, että tuo
jääkiekkoon liittyvä päivitys tai tviitti ei viittaa lopputulokseen, vaan
rehtiin kilpailuun, loukkaantumisten välttämiseen ja hyvään tuomaritoimintaan;
mutta kun rehellisyyden nimessä ei viittaa niihin vaan lopputulokseen. Jokainen
ymmärryksellä varustettu lukija käsittää tämän.
Päivitys tekee Jumalasta despootin, joka ei salli ihmisille
edes jääkiekko-ottelun verran vapautta, vaan sotkeutuu siihenkin mukaan.
Tässä kohdin sopii soveltaa perinteistä kuvaa isästä. Lastenhuoneen peleissä
voittajaa ei pidä ratkaista isän tahdon mukaan, sillä viisas isä antaa lastensa leikkiä ja pelata vapaasti.
Ainoastaan äärimmäisessä hädässä hän puuttuu peliin. Hätätilanne on vain silloin, kun
pelin kiihkeys yltyy isomman sisaruksen väkivallaksi tai vanhempi huijaa
nuorempaa. Muuten isä sallii, että pelissä käy niin kuin käy. Ei hän riistä lapsiltaan kamppailemisen iloa määräämällä tulokset omassa päässään.
Soisin kovasti, että kristityt ihmiset antaisivat rukoukselle elämässään sen aseman, mikä sille kuuluu, eivätkä käyttäisi sitä vippaskonstina, jolla pelastutaan vetelästi tehtyjen töiden huonoista seurauksista.
Soisin kovasti, että kristityt ihmiset antaisivat rukoukselle elämässään sen aseman, mikä sille kuuluu, eivätkä käyttäisi sitä vippaskonstina, jolla pelastutaan vetelästi tehtyjen töiden huonoista seurauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti