On syntynyt vaikutelma siitä, että isojen kaupunkien ihmiset
olisivat suvaitsevaisempia kuin pienten kaupunkien ja syrjäseutujen ihmiset.
Ainakin isoissa kaupungeissa tunnutaan uskovan tähän.
Olen alkanut epäillä, että tämä kaikki on näköharhaa, sillä mitä
vähemmän on ihmisiä, sitä välttämättömämpää on tulla toimeen kaikenlaisten kanssa. Kun ennen elettiin sukulaisuussuhteiden määräämissä
kyläyhteisöissä, läheisiään ei voinut valita. Heidän kanssaan oli vain tultava
toimeen, paremmin tai huonommin. Jonkinlainen, alkeellinen suvaitsevaisuus ei
ollut ihmisen itsensä valitsema asenne vaan välttämättömyys edes jonkinlaisen
elämän mahdollistamiseksi.
Suuressa kaupungissa voi etsiytyä kaltaistensa luo ja kerätä
ympärilleen samanmielisten joukon.
Siinä sitten kivasti tuntee hyväksyntää, kun paheksujat
viettävät aikaa toisissa illanistujaisissa ja asuvat muita kaupunginosia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti