Yle on poiminut uutisiinsa jutun Kotkan ja Haminan seudulla
sijaitsevasta ammattiopistosta. Kahdeksan hengen luokasta kukaan oppilas ei
saapunut kiekkojuhlien takia maanantaina kouluun. Jutun mukaan oppilaiden
opettaja oli sitä mieltä, että oppilaat löytäisivät asian vielä edestään, koska
oikeassa elämässä työpaikalle tulematta jättäminen on irtisanomisperuste.
Koulun rehtorin mukaan ammatillinen opiskelu on verrattavissa työssä olemiseen.
Minulla on tietoa siitä, että mitään pahaa juuri tällaisesta
poissaolosta ei oppilaiden elämään koidu. Kun Suomi voitti mestaruutensa vuonna
1995, neljä pirkkalalaista lukiolaistyttöä niin sanotusti sairastui yhdeksi
päiväksi. Onnetonta heidän kannaltaan oli, että heidät bongattiin television
iltauutisista, kun he olivat Helsingissä ottamassa vastaan kotiin saapunutta
maajoukkuetta.
Sairauden ja kultajuhlien ristiriitaa oli vaikea selittää
koulussa, mutta muuta haittaa en tiedä heille heidän tempauksestaan koituneen.
Elämä sallii poikkeuksensa, kunhan poikkeuksesta ei tule tapaa.
Ylen haastattelemalle rehtorille voi vielä sanoa, että
ammattiopistoa voi kieltämättä verrata työelämään, mutta vain verrata.
Työelämää se ei ole.
Samalla lähetän terveisiä tätivainajalleni, joka sanoi
aikanaan, että ylioppilasjuhlistani kieltäytymistä tulisin vielä katumaan.
Tuosta keväästä on nyt kulunut 43 vuotta, ja sitä katumustani tässä yhä
odottelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti