En olisi ikinä voinut kuvitella, että rupeaisin lukemaan kirjaa, jonka nimi on Amalian rakkaus. Minun ajatuksissani tällainen kirja liittyy halpaan kioskiviihteeseen, mutta niin tässä vain on käynyt, että Amalian rakkaus on yöpöydälläni lukuhetkiä odottamassa. Kyseessä on jonkinlaiseksi tapaukseksi nousseen italialaisen Elena Ferranten esikoisromaani. Ferrante tunnetaan ennen muuta Napoli-sarjastaan.
Kaikki olemme ennakkokäsitystemme vankeja. Välillä ne johtavat siihen, että nähdään kiinnostuksen kohteita siellä, missä niitä ei pitäisi olla lainkaan.
Venäläisen Mihail Bulgakovin romaani Saatana saapuu Moskovaan on noussut suorastaan kulttimaineeseen. Epäilemättä kirjan suuri suosio Suomessa johtuu vetävästä suomenkielisestä nimestä. Alkukielinen Master i Margarita ei kuulosta niinkään tehokkaalta.
Myös Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä on saanut irstaan nimensä ansiosta lisäpotkua markkinointiin. Sehän ei ollut todellisuudessa rivo kirja, vaan romanttinen nuoruudenmuistelma niiltä ajoilta, kun rockmusiikki tuli Tornionjokilaaksoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti