En juuri kykene moittimaan rippikoululaisia. Entisaikoina he olivat mukavia mutta kenties vallattomia. Mieleen on jäänyt esimerkiksi se, kuinka pojat olivat keränneet huoneensa kamiinan päälle kiviä, lämmittäneet sen ja heittäneet päälle löylyä. Eihän siinä paljon seuraavana yönä voinut nukkua, mutta en voinut olla pitämättä ideaa mielenkiintoisena kokeiluna.
Nykyään nuoret ovat kovin hyvätapaisia ja sisäsiistejä, niin sanotusti fiksumpia kuin heidän vanhempansa ja varsinkin isovanhempansa.
Muutama vuosi sitten tapahtui kuitenkin jotain, mikä ylitti sietokykyni. Pojat olivat läsäytelleet sammakoita hajalle. En ottanut tarkemmin selvää, miten he olivat sen tehneet, heittämällä kiviä ehkä. Ajattelin, että tähän minun oli puututtava. Tuumasin, että rähinä tai suoranainen paheksunta ei toimisi. En ollut varma, toimisiko omakaan taktiikkani. Päätin kuitenkin kokeilla.
Sanoin pojille: "Eläkää niin, ettette ole jossain Haagin ihmisoikeustuomioistuimessa kuulemassa syyttäjän lausuntoa, jonka mukaan te aloititte sammakoilla."
2 kommenttia:
Minulla on tunne, että lainaan tätä lainia vielä joskus tulevaisuudessa. Terkkuja! - Saara-Maija
Kiitos terveisistä!
Lähetä kommentti