Olen samalla kannalla kuin D. Z. Phillips -niminen uskonnonfilosofi. Hänen mukaansa Jumalan olemassaolosta keskusteleminen ei ole keskustelua siitä, kuinka monta oliota on maailmassa. Ei niin, että minun maailmankuvassani olisi yksi olio enemmän kuin ateistilla.
Sen sijaan Jumalan olemassaoloon uskominen tarkoittaa sitä, että näen todellisuuden erilaiseksi kuin se olisi ilman Jumalaa. Uskon ansiosta universumi ei olekaan enää kylmä eikä persoonaton, vaan se on lämmin syli, jonka varaan voi heittäytyä. Voi suorastaan hypätä sen syvyyteen, niin kuin Kierkegaard ajattelee.
Vähän niin kuin on isäkäsitteen kanssa. Kun maailmaan tulee syntyvän lapsen myötä yksi isä lisää, maapallon väestö ei kasva kahdella ihmisellä, vaan ainoastaan yhdellä; lisäksi maailmassa on yksi uusi suhde.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti