Elokuun yllättäviä uutisia oli, että Suomen ilmavoimat luopuu hakarististä eräissä tunnuksissaan, kuten lipuissa. Lentokoneissa hakaristejä ei ole ollut jatkosodan jälkeen.
Hakaristin käyttöä on perusteltu Suomessa sillä, että se on vanha kansallinen tunnus eikä suinkaan Hitlerin Saksan jäljittelyä. Perustelu on sikäli oikea, että hakaristi on ikivanha, monien kansojen käyttämä symboli.
On jäänyt kuitenkin ottamatta huomioon, kuinka syvästi Hitlerin Saksa on vaikuttanut eurooppalaiseen historiatajuun. Se on saastuttanut kaiken sen, minkä kanssa se on ollut tekemisissä. Myös sanat ja symbolit voivat likaantua käytössä. Tuore esimerkki on sana ”peukku”. Sitä ei voi enää kirjoittaa huolettomasti mihin tahansa.
Kirjan Hakaristin historia kirjoittanut Teivo Teivainen puhuu suomalaisesta jääräpäisyydestä. Hän kertoo siitä, kuinka sitkeät perinteet uhkasivat jopa sotilaallista menestystä. Sodan aikana muuten maastonvärisiä koneita koristi suuri valkoinen ympyrä, jonka keskellä oli hakaristi. Tunnus oli vaarallisen helppo huomata yläilmoista, ja se haluttiin poistaa. Ei kuitenkaan poistettu, vaan perinnesyyt ja suomalainen jääräpäisyys voittivat.
Kun nykyään hakaristejä siivotaan ilmavoimien tunnuksista pois, syy on yksinkertaisesti siinä, että ne eivät ole Nato-yhteensopivia. Saksalaiset eivätkä myöskään ranskalaiset halua olla missään tekemisissä niiden kanssa.
1 kommentti:
Sodan loppuvaiheissa itärintaman hävittäjissä oli vielä isot räikeän keltaiset alueet, ettei omat ampuneet kohti. Niin harvassa niitä omia oli.
Nuo herrojen kiistat on kyllä olleet pahasta usein.
Lähetä kommentti