Soisin monen kirjoittajan kyselevän omista teksteistään, toitottavatko ne kaikki yhtä ja samaa asiaa. Sovellan itsekritiikin periaatetta ja tutkin viimeisimmän kuukauden ajalta blogikirjoitusteni aiheet.
Erityisen elintärkeitä ajankohtaisaiheita on mielestäni neljä, Ukrainan sota, Gaza ja ilmastonmuutos. Niissä kaikissa olen parhaimmillani vain valistunut amatööri, joskus. Neljäntenä on aina tärkeä jumalakysymys, ja sitä pohtimaan olen kai jonkinlainen "asiantuntija". Isoista teemoista olen syventynyt viime teksteissäni oikeastaan vain siihen. Sitä käsitteleviä tai sivuavia kirjoituksia on neljä.
Eniten hävettää, että ilmastonmuutoksesta en ole sanonut mitään. Gazaa tai Ukrainaa en ole suoranaisesti käsitellyt, mutta joukossa on esimerkiksi kostonkierrettä analysoiva kirjoitus. Olen pohtinut myös hakaristejä ja oikeutetun sodan käsitettä.
Olen sivuuttanut tietoisesti valtionvelan. En välitä kuulua mölyävään ja itseään viisaana pitävään kuoroon. Alkuvuodesta ennustetaan jotain, minkä loppuvuodesta havaitaan jääneen toteutumatta.
Muuten tekstini kertovat pienen ihmisen asioista, kuten univajeesta, ihmisten kunnioittamisesta, äidinrakkauden yliannostuksesta, nuoruudesta, sanomisen rajoista, huumorintajusta, itsepäisyydestä, jääräpäisyydestä ja eläimille annettavista nimistä.
Ehkä näitä pieniä aiheita on ollut kohtuuttoman paljon, mutta niitäkin on tärkeä muistaa. Vaikka drooneja kuinka lentelisi, lapsille on tarjottava iltapala ja päivän päätteeksi on pysähdyttävä lukemaan hyvää kirjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti