Suomen koripallomaajoukkue voitti ikimuistettavasti Serbian. Jälkianalyyseissa on kiitetty onnistunutta taktiikkaa, hyvää joukkuepeliä, Lauri Markkasen laatua ja vähän yllättävienkin pelaajien onnistumista.
Saattaa olla, että ratkaiseva ero syntyi kuitenkin jo peliä edeltävänä iltana eikä välttämättä taktiikkapalaverissa, vaan silloin kun oli valittu treeniaika.
Riikan kisajärjestäjät olisivat antaneet Suomen tutustua tulevaan peliareenaan, mutta joukkueenjohdon mielestä tarjotut ajat olivat liian myöhään illalla.
Niinpä joukkueelle vuokrattiin omatoimisesti toinen harjoittelupaikka. Ehkä peliareenan testaaminen olisi ollut hyväksi, mutta sen ajateltiin olevan toissijaista hyvien yöunien rinnalla. Tuumattiin, että kenttä mikä kenttä. "Ymmärryksemme mukaan korit ovat aina samalla korkeudella ja tiettävästi pallot painavat aina saman verran."
Serbia-pelin alku todisti, että Suomi ei ainakaan ollut väsynyt yöunien jälkeen. Joukkue oli täynnä energiaa. Heti ensiminuuteilla päästiin kymmenen pisteen johtoon, josta oli pelin lopussa tallella kuusi pistettä.
Miksi tämä taustauutinen on ajatteluttanut minua niin paljon? - Vaikkapa siitä syystä, että monet opiskelijat ponnistelevat paljon, mutta saavuttavat perin keskinkertaisia tuloksia. Useat heistä tekevät sen virheen, että pänttäävät itselleen univajeen. Väsyneet aivot eivät toimi kokeessa eli juuri silloin, kun pitäisi osoittaa tietonsa ja osaamisensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti