Eduskuntavaalien edellä on käyty tiukkaa keskustelua siitä, kuka parhaiten aavisti vihamielisen naapurimaamme aikeet. Tunnustan, että minä ainakaan en aavistanut, enkä häpeä tätä yhtään. Kun tarkkailen maailmaa ja teen sitä koskevia ennusteita, perustan ajatukseni yleensä siihen, että ihmiset ja erityisesti kansakuntien johtajat välttävät ratkaisuja, jotka ovat järjenvastaisia ja jotka tuhoavat omaltakin maalta tulevaisuuden. Vain tämän oletuksen pohjalta voi järkeillä jotain. Muuten pitää tyytyä lottoamiseen.
Vuosi sitten helmikuun 24. päivänä tehtiin jotain, mikä tuntui jo silloin järjenvastaiselta ja on kuluneen sotavuoden aikana sellaiseksi osoittautunut.
On turha jauhaa, kuka oli ennalta tietävinään, eikä kannata jakaa palkintoja menneiden ennustusten pohjalta. Jos on kerran arvannut oikein, mikään ei takaa sitä, että tulevaisuudessakin arvaisi oikein.
Parempi olisi katsoa nykyhetkeen ja muistaa kirjailija Marianne Alopaeuksen sanat: "Se, minkä kaikki näkevät, on tavallisesti jo ohi. Mikä tapahtuu nyt, sitä emme huomaa."