torstai 30. joulukuuta 2010
Parempi maailma ilman isoa viisaria
Nopeasti selvisi, että alkuaan vuoden on katsottu vaihtuvan talvipäivän seisauksessa, mutta sieltä se on valunut nykyiselle paikalleen. Tuossa on jo hieman järkeä, mutta vanha suomalainen tapa ajoittaa vuoden vaihtuminen kekriin eli sadonkorjuujuhlaan tuntuu vielä paremmin perustellulta. Kekrillä ei ollut tarkasti määrättyä päivämäärää, vaan se päätettiin syystoimien perusteella.
Ainakin minun päässäni todellinen vuosi alkaa, kun kesäloma päättyy.
Kummallisia aikamääreitä on muitakin kuin uusivuosi. Mihin kukaan ihminen tarvitsee minuuttia sekunnista puhumattakaan? Maailma olisi parempi ja levollisempi paikka, jos kelloista poistettaisiin minuuttiviisarit kokonaan.
En lakkaa ihmettelemästä sitä viisautta, joka Tampereen Vanhan kirkon kellotornin rakentajilla on ollut. Siinä kellossa ei ole koskaan ollut isoa viisaria.
lauantai 25. joulukuuta 2010
Joulusaarnan katkelma
Siitä huolimatta laitan esille pätkän siitä, mitä sanoin tänä jouluna Pirkkalan vanhassa kirkossa:
Melkein kaikki ihmiset nostavat jouluna tasoaan. Jopa lähimmäisenrakkauden jalossa lajissa kyvyttömät ja huonosti harjoitelleet nostavat jouluna tasoaan.
Tämä on kaikesta huolimatta jonkinlainen yritys paremmaksi elämäksi. Hetken olemme yhtä sarjaporrasta korkeammalla tasolla. Jo jossain tapanin seudulla alkaa näkyä, että liigakarsinta meitä odottaa ja tammikuun lopulla joudumme tunnustamaan, että putosimme sarjasta ja olemme siellä mistä alkuaan ponnistimme liikkeelle, muttei tämä myöhempi rämpiminen ota pois kunniaa joulun lumoukselta.
torstai 23. joulukuuta 2010
Minä en ole hautausmaaihmisiä
Ei edes tullut mieleen, että siellä hänen hautansa on lumen alla, kynttilää vailla. Joskus keväällä sinne sentään käydään istuttamassa kukkaset, jottei "tule mitään sanomista".
Kirkkoa ympäröivät hautakynttilät kaunis näky, ja arvostan ihmisiä, jotka muistavat hautakäynneillään kuolleita rakkaita. Minä en vain saa siitä tavasta mitään irti. En ole hautaihmisiä.
Isää ajattelen kyllä. Kun alan muistella lapsuuteni jouluja, aloitan aina siitä, että iltapäivän hämyssä käytiin hänen kanssaan hakemassa metsästä kuusi.
maanantai 20. joulukuuta 2010
Janne Ojasen salaisuus
Ojanen valittaa, että varsinkin joulun alla pitää kiirettä: "Nyt ei ole päivisin aikaa ottaa torkkuja, kuten joskus silloin urheillessa."
Voi Janne, Janne, ehkäpä juuri niiden taukojesi ansiosta olit niin hyvä kuin olit.
lauantai 18. joulukuuta 2010
Yksi tyhjä hokema
Kun jostain ajatuksesta tulee hokema, siitä katoaa ajattelu. Sitä toistetaan välittämättä siitä, onko sillä mitään yhteyttä tosiasioiden kanssa.
Yhdenvertaisuusajatusta voi kyllä toitottaa, mutta sen mukaan ei voi elää. Jos sitä sovellettaisiin johdonmukaisesti, yhteiskunta ei voisi mitenkään sanoa mielipidettään siitä, ajaako jokin aatteellinen ryhmittymä rasismia tai lietsooko se sotaa.
Eivät kaikki uskonnotkaan ole samanarvoisia yhteiskunnan kannalta. Tuore esimerkki on Helsingin Sanomien esiin nostama Tapani Koivuniemen uskonlahko.
Oman etunsa nimissä yhteiskunnan on tuettava sellaista uskonnollisuutta, joka tukee yhteiskuntarauhaa, ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisia elämänarvoja.
tiistai 14. joulukuuta 2010
Hommaa riittää
Tässä sitä siirrettävää sitten riittääkin. Vuonna 2008 laskettiin, että maailmassa oli 30 miljoonaa aidsin tai hivin kantajaa ja pelkästään Ugandassa heitä on 1,2 miljoonaa.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Orava ja siili samalla kupilla
Eläimet antavat esimerkkiä ihmisille. Jos kerran siili ja orava mahtuvat jakamaan yhtä kuppia, miksi eivät sitten erilaiset ihmiset mahtuisi samaan maahan, kirkkoon, taloon ja taivaaseen?
Kahdessa ihmisessä on aina enemmän yhteistä kuin siilissä ja oravassa.
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Syyria on kieltänyt tämänkin blogin
Pian selvisi, että kyse ei ollut vain teknisestä syystä, vaan sensuurista.
"Facebook kohensi siviiliyhteiskuntaa ja auttoi luomaan kansalaisverkostoja hallituksen valvonnan ulkopuolella. Tämän takia se on kielletty", sanoi paikallinen naisten oikeuksien puolestapuhuja Dania al-Sharif uutistoimisto Reutersille.
Ei vain Facebook ole vaarallinen Syyrian viranomaisten mielestä. Myös tämän blogin ajatukset ovat Syyriassa kiellettyjä, eikä niitä voi siellä lukea.
perjantai 3. joulukuuta 2010
Piukea maha
Mies istui ilman paitaa Pyynikin näkötornin edustalla. Pallomaha oli niin piukeana, etten voinut olla miettimättä, roiskuuko päälleni kun se siitä repeää.
maanantai 29. marraskuuta 2010
Heikäläiset auttavat meikäläisiä
Muistan muutaman vuoden takaa hautajaiset, joissa oli kanttorista ja säestäjästä pulaa. Silloin muuan juutalainen mies tuli sanomaan, että voisi ottaa musiikin haltuun, ja niin hän soitti meille meidän kristilliset virtemme.
Ei hän liittynyt meidän uskoomme. Hän vain auttoi meitä siinä vakaumuksessa, mikä meillä oli.
perjantai 26. marraskuuta 2010
Korea ei kiinnosta ketään
Koreassa voi mennä yhtäkkiä se kaikki.
Kun käytössä on paljon aseita, katastrofiin tarvitaan vain turhanaikainen syy tai väärinkäsitys.
Jostain Korean kaltaisesta paikasta voi alkaa ihmiskunnan seuraava, maailmansodan kaltainen onnettomuus.
Mutta eihän sitä kannata miettiä. Eihän? Eikö?
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Ajatusleikki äänioikeudesta
Kirkkoreissulla tuli mieleeni, millainen Suomi olisi, jos jokainen aikuinen saisi käyttää saman verran ääniä kuin on huollettavina olevia alaikäisiä lapsia (jaettuna tietysti kahdella). Äänioikeutta voisi ainakin periaatteessa jakaa myös tällä keinoin.
Tai mitä jos kiinalaiset ja intialaiset saisivat maapallolla väkimääräänsä vastaavan määrän valtaa?
Ajatus on niin utopistinen, ettei sitä kannata todellisuudessa ehdottaa. Siitä huolimatta sillä voi leikkiä.
lauantai 20. marraskuuta 2010
Vaikka mitä
Dostojevski kirjoitti terrorismista, alkoholismista, epäonnistuneista perhesuhteista, huostaan otetuista lapsista, peliriippuvuudesta, perheväkivallasta, rakkaudesta, kuolemasta, eläinrääkkäyksestä, vaikeudesta kohdata homoseksuaalisuus, alitajunnasta, kaksoisolennoista, uskosta, epäuskosta, itsemurhista, koulukiusaamisesta, aviottomista lapsista, identiteettivarkauksista, rahanhimosta, vanhuudenhöperyydestä, idiotismista, kehityshäiriöistä, köyhyydestä, kirkosta, vallasta, mielisairaudesta, ateismista, pedofiliasta, Jumalasta, sosialismista, kidutuksesta, kuolemanrangaistuksesta, sairastamisesta, kärsimyksestä, syyllisyydestä, Kristuksesta, prostituutiosta, vankilaelämästä, siirtolaisuudesta, rikollisuudesta ja elämänhallinnan menetyksestä - ynnä parista muusta asiasta, jotka unohdin tässä mainita.
Kaikesta tästä hänellä oli sanottavaa 130 vuotta sitten.
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Kattohaikaroiden vaikutus syntyvyyteen
En kannata energiajuomia. Minun puolestani ne saisi vaikkapa vetää myynnistä pois. Se voisi olla jopa hyväksi.
Asioita ei siitä huolimatta saa sekoittaa. Ylen julkaiseman uutisen mukaan energiajuomien säännöllinen nauttiminen lisäisi riskiä tulla alkoholin liikakäyttäjäksi. Havainto perustuu Marylandin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Sen mukaan ne opiskelijat, jotka joivat energiajuomia päivittäin tai viikoittain, joivat myös alkoholia useammin ja isompina kerta-annoksina kuin ne opiskelijat, jotka nauttivat energiajuomia vain silloin tällöin tai eivät laisinkaan.
Mutta kun asioita ei pidä päätellä näin. Kahden asian samanaikainen esiintyminen ei vielä tarkoita niiden välistä syy-yhteyttä. On aivan yhtä perusteltua päätellä alkoholin juomisen lisäävän energiajuomien kulutusta kuin toisin päin.
Tai vielä selvemmin: Kööpenhaminassa syntyvyys on laskenut samaan aikaan kuin kattohaikaroiden määrä on pienentynyt. Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että juuri haikaroiden harvalukuisuus selittäisi alhaista syntyvyyttä.
tiistai 16. marraskuuta 2010
Nuorista ei ole vallankumoukseen.
Sastamalan seurakunnan äänikuningas on peräti 202 ääntä kerännyt Ilmari Nurminen. En tunne tätä 19-vuotiasta nuorta miestä, mutta noin mahtavalla äänimäärällä täytyy olla hyvät perustelut. Annetaan Sastamalan nuorten juhlia tänään komeaa voittoa, sillä ilon hetkiä elämässä ei ole liikaa.
Muutaman päivän kuluttua voi sanoa tosiasian: harmin paikka. Sastamalan valtuustoon pääsi vähimmillään 24 äänellä. Jos nuorten äänet olisivat jakaantuneet useammalle ehdokkaalle, läpi menneitä nuoria olisi ollut kasapäin. Sitä myötä heille olisi lohjennut hieman myös valtaa.
Nuoret eivät tuo seurakuntiin vallankumousta. Siihen heitä on yksinkertaisesti liian vähän.
Nuoret valtuutetut ovat aina valtuustojensa ensikertalaisia, ja merkittäviin asemiin on mahdollista nousta aikaisintaan toisella ja todennäköisemmin vasta kolmannella kaudella. Nuorten kannalta tämä tarkoittaa, että ei koskaan. Vanhojen äänet menevät kokeneille ehdokkaille, ja siksi heidän sanansa painaa aina enemmän.
Oman seurakuntani Pirkkalan tuloksessa on tiettyä komiikkaa. Kahden nuorimman ikäluokan äänestysprosentti on 23,3. Se on verrokkiseurakuntien joukossa valtakunnan huippua, vaikka lukiollamme ei äänestetty. Esimerkiksi Sastamalan prosentti oli 16,9.
Tästä huolimatta aivan nuoria valittuja ei ole. Ehkä nuorten realismia todistaa, että jälleen kerran he äänestivät itseään selvästi vanhempia ehdokkaita. Valtuustomme nuorin jäsen on 21-vuotias Ismo Harju. Opintosuuntauksensa perusteella hän taitaa olla valtuuston paras modernin rakennustekniikan osaaja.
maanantai 15. marraskuuta 2010
Ei ole ongelma että tavara kestää pitkään
Tämän päivän Aamulehdessä kerrottiin, että Suomessa on Länsi-Euroopan vanhin autokanta. Kun asiassa nähdään ongelma, vedotaan yleensä sekä ympäristöarvoihin että turvallisuuteen; uudet autot on rakennettu vanhoja paremmin.
Aamulehden haastattelema Pekka Rissa on Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja - kuinkas muutenkaan. Toisin sanoen näkökulma on autokauppiaiden. Haastateltavalla on niin sanotusti oma lehmä ojassa.
Mikä ihmeen vika siinä on, että tavara kestää pitkään? Voi olla, että vanhat autot kuluttavat hieman enemmän polttoainetta, mutta toisaalta uuden auton valmistaminen tuottaa monen lajin päästöjä. Vanhalla ehkä ajetaan vähemmän kuin uudella.
Vanhan auton turvallisuus tulee siitä, että sillä ei viitsi lähteä pitkille matkoille. Huonolla kelillä ei ajeta ollenkaan.
Rättäri ja kuplavolkkari ovat varusteidensa ja ajo-ominaisuuksiensa puolesta turvattomia, mutta milloin kukaan on nähnyt niiden olleen kolarissa? Sitähän on sanottu, että rättärillä ei edes ehdi kolaripaikalle.
perjantai 12. marraskuuta 2010
Älyllinen elämä
Viime yönä pulpahti mieleeni vuonna 1980 kuolleen kirjailija Markku Lahtelan ajatus.
Olen elänyt Markku Lahtelan kanssa samaa kaupunkia. Mieleeni jäi, kuinka hän kunnallisvaaliehdokkaana osallistui koulussamme järjestettyyn vaalipaneeliin. On samantekevää, mitä puoluetta hän edusti, koska hän puhui aivan eri tavoin kuin hänen oman puolueensa tai minkään muun puolueen edustajat tapasivat puhua.
Lahtela sanoi yksinkertaisia ja yllättäviä asioita käsitettävällä kielellä. Hän kiinnitti huomion siihen, minkä kaikki kyllä näkivät mutta jota kukaan ei huomannut.
Yöllä muististani pulpahtanut Lahtelan ajatus oli tämä: "Mitä ne hullut avaruuteen lähettävät signaaleja, että täällä on järjellisiä olentoja, kun eivät osaa viestittää sitä edes toisilleen. Ja jotkut odottelevat ufo-ihmisiä. Vaikka itse olemme tuntemattomia olentoja avaruudessa, avaruudesta, avaruuteen.”
maanantai 8. marraskuuta 2010
Teot kuuluvat ihmiseen
Olen joutunut viime aikoina monesti kuulemaan ajatusta: "Hyväksyn heidät, mutta en heidän tekojaan."
Pitkään ajatus on mennyt minulle täydestä, mutta yhtäkkiä olen havahtunut siihen, että eihän tuo ole mielekästä puhetta. Tuntemamme ihmiset ilmenevät meille vain kahdella tavalla, sanoina ja tekoina; ja jos ne kaksi ovat keskenään ristiriidassa, uskomme ennen muuta tekoja.
Mitä jää jäljelle ihmisestä, jos hänestä otetaan hänen tekonsa pois? Mieti puolisoasi, lapsiasi, vanhempiasi, ystäviäsi, opettajiasi, naapureitasi. Juuri teoissaan he ilmenevät meille.
Sen vuoksi ajatus Jumalan armosta putoaa tyhjän päälle, jos ajatellaan, että Jumala hyväksyy ihmisen itsensä muttei hänen tekojaan. Jos näin olisi, mitään armoa ei olisi.
Jumalan armo voidaan ymmärtää vain tällaisen lauseen pohjalta: "Tekoinesi, kaiken sen kanssa mitä olet ikinä tehnyt, kaikkinesi sinut hyväksyn."