Vappuna on lähdettävä ulkosalle vanhoja autoja bongailemaan, koska silloin ne ajetaan kevään merkiksi esiin. Jos minulla olisi kunnon autotalli ja enemmän teknistä osaamista, hankkisin museoauton kesäpäivien iloksi. On kuitenkin tyydyttävä niiden valokuvaamiseen. Myös se on hauskaa.
Vanhat autot ovat hyppäys lapsuuden viattomuuteen, kun autoista ei ollut muuta haittaa kuin Mika Waltarin Pariisissa rakastama polttoaineen katku. Kukaan ei tiennyt ilmastonmuutoksesta. Autot olivat sen symboli, että ihminen oli ylittänyt lihasvoimansa ja maailma oli rajaton – niin me luulimme.
Vanhojen autojen avulla voi muistella lapsuutensa ihmistyyppejä. Autoissa oli persoonaa, ja omalla valinnallaan omistaja kertoi itsestään.
Volkswagen oli jo nimensä perusteella kansanauto, ja Opel Kadett oli saman idean kaupunkiversio. Kuplan valtakautta myöhemmin tavalliset tallaajat alkoivat ajaa Ladalla. Moskvitsin omistajat äänestivät SKDL:ää, ja Sitikan hankkijat olivat boheemeja. Ensimmäiset Datsunin ja Toyotan ostajat todistivat ennakkoluulottomuutta ja aavistelivat Euroopan pudotusta.
Mersut olivat rahamiesten autoja, ja Pyhimys-Volvo sopi menevälle poikamiehelle, ajoihan myös Roger Moore sillä näytellessään Simon Templaria. Minillä saattoi kuvitella olevansa yksi lukuisista rallikuskeista, jotka nostivat suomalaisia Monte Carlon yössä maailmanmaineeseen.
Triumph Heraldista oli helppo ottaa kesäksi katto pois.
* * *
36 auton kuvavalikoimani1960- ja 1970-luvuilta.
Tampereen vappuatoja
