Ei se ole eläinten vika

Andrei Tarkovskin yli kolmetuntisessa Andrei Rublevissa vaellettiin brutaalin Venäjän halki. Elettiin 1400-lukua.

Elokuvan jälkeen kävelin vanhan tutun vierellä torin poikki kotia kohti. Puhuimme siitä, kuinka erityisesti yhden hevosen kohtalo oli koskettanut. Jossain mellakassa hevonen putosi hädissään portaita alas.

Siinä kulkiessamme muistelin Norman Mailerin romaania Alastomat ja kuolleet. Se kertoo amerikkalaisesta kaukopartioryhmästä, joka operoi syvällä japanilaisten selustassa. Yksi sotilas oli haavoittunut ilmeisen kuolettavasti.

Raastavan vaelluksen keskellä joku miehistä havaitsi siipirikon linnun ja otti sen hellästi käteensä. Ryhmän varajohtaja otti linnun häneltä ja hetken kuluttua rutisti sen kuoliaaksi. Tappoi! Noin vain ja ilman syytä! Muut miehet raivostuivat maanisesti.

Tätä kirjoittaessani käsissäni on kirja, jossa on kolmas esimerkki samaa teemaa. Pentti Haanpää kertoo suomalaismiehistä, jotka olivat nähneet sotaretkellään kaikki mahdolliset kauheudet, kuten ruumiskasan, jossa oli sikin sokin heiteltyjä, kaikenkaltaisiin asentoihin jäätyneitä vainajia.

Järkyttävämpää oli kuitenkin tiedossa. Miehet osuivat autiotaloon, josta asukkaat ovat lähteneet äkisti. Navetta oli täynnä lehmiä, jotka olivat ensin nääntyneet nälkään ja sitten jäätyneet niille sijoilleen. 

Tämä näkymä oli miehille liikaa, enemmän kuin mikään muu. Ihmiskunta on hullu, muttei se ole viattomien eläinten vika. 

 

Valikoima latokuviani on klikkauksen takana.

Olisipa muitakin perusteluja kuin raha

Olen poiminut islantilaiselta nobelkirjailija Halldór Laxnessilta tekstin, joka on vuodelta 1970:
Kaikki elämä tässä maassa määriteltiin silloin kuten tänäkin päivänä suhteessa lammaskarjaan. Kun esimerkiksi puhuttiin ilmoista, ainoana vallitsevana näkökantana oli se, miten ne vaikuttivat lampaisiin. Hyvä sää oli sää, joka oli hyvä lampaille. Hyvä vuosi oli se, kun lampaille kasvoi ruohoa. Kauniina maisemana pidetään Islannissa sitä, missä on lampaille hyvät laitumet. Ihmisten toimeentulon ja elämännäkemykset määräsi tämä elikko.

Suomessa ei ole paljonkaan lampaita, mutta ajattelun logiikka on sama. Pienellä viilailuilla Laxnessin teksti pätee nykyelämään:
Kaikki elämä tässä maassa määritellään suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Kun esimerkiksi puhutaan ilmoista, niin ainoana vallitsevana näkökantana on se, miten ne vaikuttavat bruttokansantuotteelle. Hyvä sää on sää, joka on hyvä bruttokansantuotteelle. Hyvä vuosi on se, kun bruttokansantuotteen nimissä valmistetaan paljon tavaroita. Kauniina maisemana pidetään sitä, missä on bruttokansantuotteelle hyvät maisemat. Ihmisten toimeentulon ja elämännäkemykset määrää tämä yksi ja ainoa mittari.

Bruttokansatuote kelpaa perusteluksi mihin tahansa, vaikka ongelmat tiedetään. Bkt:n kieroutuneisuus näkyy siinä, että se nousee, kun kansalainen törmää autollaan lyhtypylvääseen  ja kun joku sitten oikoo pellit ja maalaa auton. 

Kaipaan elämään muitakin perusteluja kuin raha. Juuri kukaan ei sano, että se on hieman kalliimpaa, mutta...

 BKT, suomalainen lammasrotu.

Mestariksi 30 vuoden tauon jälkeen

Nelinkertainen suomenmestari Johanna Paasikangas on juuri voittanut 52-vuotiaana naisten shakin suomenmestaruuden pidettyään kisoissa 30 vuoden tauon. Tulosta voi pitää jonkinlaisena maailmanennätyksenä.

Shakin kilpapelien seuraaminen vaatii kohtalaista osaamista, mutta jos siihen kykenee, tiedossa on enemmän jännitystä kuin missään muussa lajissa. Viisikin tuntia kestävän ottelun häviämiseen riittää vain yksi ainoa löysä siirto.

Shakista voi kiinnostua pelkästään hyvien tarinoiden takia. Erikoinen tapaus on esimerkiksi Pertti Lehikoinen, joka voitti kirjeshakin maailmanmestaruuden kuusi ja puoli vuotta kestäneessä finaalissa. Ponnistelut veivät hänet jopa hengenvaaraan.

Koko maailma seurasi amerikkalaisen Bobby Fischerin ja neuvostoliittolainen Boris Spasskin välistä MM-kamppailua, joka oli myös yhteiskuntajärjestelmien välinen kisa. Ottelu oli jo keskeytymäisillään, mutta Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissingerin puuttui onneksi asiaan.

Suurin osa shakinpelaajista on ns. tavallisia, yhteiskuntakelpoisia ihmisiä, mutta Fischer oli rajatapaus. Ensimmäinen maailmanmestari Wilhelm Steinitz oli hänkin erikoinen persoona. Hän oli valmis haastamaan Jumalan ja antamaan hänelle tasoitusta yhden sotilaan verran.

Shakki on vaikuttanut paljon tekoälyn kehittymiseen. Pelissä on myös psykologinen puolensa, ja shakkinappulat ovat kauniita esineitä, joiden koristearvoa voi ihailla. 

Shakkia koskeviin peruskysymyksiin olen vastaillut täällä.

Paulo Freire ja huussin tyhjennys

Tänään olen lukenut brasilialaista pedagogia Paulo Freireä. Hänen ideansa eivät ole minulle täysin uusia, koska ne ovat tuttuja eräiden Latinalaisen Amerikan teologien ansiosta. Silti ne tuntuvat raikkailta, koska hän sanoo ne taas omalla tavallaan. 

Freiren mukaan luku- ja kirjoitustaito on sorrettujen vapauttamisessa ensiarvoisen tärkeää. Kirjassa ääneen päässyt maalaistyöläinen sanoo, että ennen lukemaan oppimistaan hän pelkäsi kaikkea, kaupunkia, työkalujen hankkimista ja huijatuksi tulemista. Lukutaito poisti pelot. 

Freiren tapa lähestyä ihmisiä oli erilainen kuin monien akateemisten ihmisten. Luennoimisen ja opettamisen sijasta hän pyrki vuoropuheluun. Tämä ihmisläheisyys hämmästytti ihmisiä. Chilen maaseudulla häneltä kysyttiin: "Miksi te ette itse puhu, vaikka te tiedätte? Vain me olemme äänessä, vaikka emme tiedä teidän rinnallanne juuri mitään."

Freirelle oli tärkeää, että ihmisten kohtaamisissa opettajan ei täyttänyt hiljaisuutta omilla puheillaan eikä korostanut tietämystään. Hän tavoitteli vuoropuhelua, koska juuri siitä syntyy uusia näkökulmia.

*  *  *

Lähdenkin tästä kesämökille huussin tyhjennykseen. Se homma pitää tehdä jo keväällä. Silloin se on helppoa, ja siitä voidaan sitten kulkea vapain mielin kohti kesää. 

200 metrin katujuoksulla on syynsä

Olympiakisojen turhin juoksumatka on 200 metriä. Se on vain lohtumahdollisuus niille, jotka eivät menestyneet satasella. Täyden ratakerroksen 400 metriin verrattuna siinä jäädään puolimatkaan. Kisa on suurelta osin merkillistä kaarrejuoksua niin, että siinä mennään epäsymmetrisesti vinossa.Kaikesta huolimatta myös kahdellasataa jaetaan palkintoja, ja jokaisella juoksijalla on kultamitali mielessään.

Mutta kun ollaan kirkkopuistossa ja nainen säntää äkisti juoksuun tähdätäkseen kahden sadan metrin päässä olevalle bussipysäkille, niin minkä puolesta hän kamppailee? Haluaako hän vain säästyä kymmenen minuutin turhalta norkoilulta?

Bussiin kiipeävien jono on pitkä. Niitä on melkein kymmenen ihmistä.

Onko kiire työpaikalle? Odottaako jossain asiakas? Jospa pitäisi ehtiä junalle.

Jono lyhenee. Vielä on viisi ihmistä nousemassa autoon. Hän kirii, kirii.

Pitäisikö hakea lapsi jostain? Onko lääkärinaika vaarassa mennä ohi?

Vielä on kolme ihmistä bussin ulkopuolella, sitten kaksi ja lopulta enää yksi.

Minkä menetyksen pelosta hän juoksee niin kiivaasti kuin ikinä pääsee?

Kaikilla on syynsä ja tarinansa. Saarikosken sanoin: Jokaisella on tästä lähtien tämänsä / johon hän täällä on sidottu.  

Miljardi on tuhat miljoonaa

Joskus Barack Obama ilmaisi ajankohtaa, että se on "Super Bowlin aikaan". Amerikkalaisille se oli selvemmin sanottu kuin puhe helmikuun toisesta sunnuntaista.

Metri on varmaan parhaiten osattu SI-järjestelmän yksikkö, mutta siitä johdettu hehtaari on vaikea, ellei ole kotoisin maatalosta. Niinpä on ruvettu puhumaan jalkapallokentistä (0,7 hehtaaria). Tätäkin käytäntöä joku on keksinyt paheksua, vaikka se on hyvin ymmärrettävä. Jalkapallokenttä löytyy jokaisesta kohtuullisen kokoisesta taajamasta.

Pystysuunnassa metrit ovat hankalia. Kun korkeutta on paljon, käteviä mittoja ovat Näsinneula ja nelikerroksinen kerrostalo.

Metristä johdetun maitolitran ymmärtää helposti, mutta muuten lusikallinen, kupillinen, lasillinen, pullollinen ja ämpärillinen ovat erinomaisia mittoja.

Grammat ovat todella vaikeita. Sen sijaan kaikki ymmärtävät hyppysellisen, kourallisen ja lapiollisen.

Vaarallisinta on suurten rahayksiköiden sotkeminen. Jopa ammattimaiset uutistoimittajat saattavat kiireessä sekoittaa keskenään miljoonat ja tuhat kertaa suuremmat miljardit. Havainnollistamiseen sopii Suomen valtion budjetti, joka on vähän alle 90 miljardia euroa.

Jalkapalloilijoiden hinnat pätevät hieman pienempiin rahasummiin. Kummasti tulisi suhteellisuudentajua, jos 200 miljoonan säästön tai kustannuksen sijasta ajateltaisiin, että rahaa menee tai tulee yhden Haalandin, Mbappen tai Yamalin verran.

Epäuskoni horjuu

Pääsiäisenä, ylösnousemuksen päivänä, minun on nöyrästi tunnustettava, että luonnontieteellinen maailmankatsomukseni horjuu. Tänään epäuskoni järkkyy, enkä välitä pätkääkään siitä, mikä tässä maailmassa on koetulosten mukaan mahdollista.

Naisten käynti tyhjällä haudalla koskettaa, ja tunnen kummallisesti olevani paikalla, kun Kristus ilmestyy oppilailleen lukittujen ovien takana.

Älkää huolestuko rationalistit ja epäilijät. Viimeistään kahden päivän kuluttua tai ainakin lähiaikoina olen taas teidän kannallanne. Mutta pääsiäisenä on tämä. Lipsahtaa toisenlaisen vakuuttumisen puolelle.

Etsin oikeita sanoja, ja on pakko tyytyä lainaukseen. 

Siihen tarpeeseen nämä sveitsiläisen Kurt Martin sanat:
mutta tulee ylösnousemus
aivan muuta kuin mitä luulimme
tulee ylösnousemus joka on 
Jumalan nouseminen herroja vastaan
ja kaikkien herrojen herraa kuolemaa vastaan.

Kuva berliiniläisestä kirkosta.