sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Valittuja blogejani viime vuodelta

Viime vuonna kirjoitin 150 blogitekstiä. Omasta mielestäni tärkeimpiä olivat seuraavat kymmenen:

Koulun vessa on yksinäisen turvapaikkatekstin lähtökohtana oli kammottava uutinen nuorten yksinäisyydestä ja yksinäisyyden tuottamasta häpeästä. 
Tyttö oli muna: kovapintaisuus voi olla ihmisen hätäratkaisu koossa pysymiseksi.
Omilla somelinjauksilla sisällissotia vastaan: Vastustan estoja ja kuplautumista omiin sisäpiireihin. Ketään ei pitäsi estää sillä perusteella, että hän on eri mieltä. Pitää olla vaarallinen tai poikkeuksellisen ärsyttävä.
Ohjeita Dostojevskin aloittamiseen: annan vinkkejä siitä, miten Dostojevskin kanssa kannattaisi edetä.
"Minä tulin uskooon" ei lainkaan sovi luterilaisen suuhun: suomalaisissa on paljon piiloluterilaisuutta, jota emme itsekään huomaa.
Miten sitä Raamattua on muokattu: Sensuroitu Raamattu on vuoden hittikirjoja. Kerron käsitykseni siitä. 
ADHD: ainoa vuodenaikarajoitteinen käytöshäiriö: Kapinoin ADHD-määritelmän epämääräisyyttä vastaan. Ei lapsi ansaitse leimaa sen perusteella, että on tavallista vilkkaampi eikä viihdy pulpetissa.
Lasten ja vanhempien suhteessa on vaiheensa: Meillä kaikilla on isä ja äiti, monilla on myös lapsia. Nämä suhteet etenevät elämässä omaa rataansa. Tästä jutusta voi tarkistaa, mitä vaihetta kukin menee.
Hurjia paljastuksia: kaihdan omasta elämästä kirjoittamista, mutta joskus lipsahtaa.
Uskomisen lisäpöytäkirjatyritän kannustaa niitä, jotka haluavat pitää kristillisestä uskosta kiinni, vaikka joidenkin asioiden kanssa tekee tiukkaa.

lauantai 30. joulukuuta 2023

Sivuutettuja tapahtumia, sattumuksia ja huomioita vuodelta 2023

Tässä on valikoima vähälle huomiolle jääneistä sattumia, tapahtumia ja havaintoja vuodelta 2023. Elämä on edelleen muutakin kuin sotaa ja velkakriisiä.

* Suomen hinatuin auto on BMW. Kakkosena on Audi.
* HJK:n jalkapallolupauksen Topi Keskisen lapsuudenkodin olohuoneessa sai pelata jalkapalloa. Äidille terveisiä!
Kirjansa alkupuolella äidinkielen opettajat Kinnunen ja Rytisalo ihmettelevät virallisen opetusohjelman sanaa "merkitysneuvottelu". Eivät koskaan keksineet, mitä se tarkoitti. 
* Suomi lahjoitti yhdeksän pelastusajoneuvoa Ukrainaan. Siis "lahjoitti". Mitäpä siitä, että ne olivat loppuun ajettuja.
Pahoinpitelystä syytetyt vartijat sanoivat, että he olivat vain halunneet tarjota "isällistä opetusta". Tapahtui isäinpäivän tienoilla.
* Neljäs kesäkuuta muuan suomalainen pikkupoika meni mummonsa kanssa metsään muurahaisia katsomaan.
Koumbiassa neljä lasta joutui lento-onnettomuuden takia omin nokkineen keskelle viidakkoa. Ikää oli 11 kuukaudesta 13 vuoteen. Alkuperäiskansojen osaaminen pelasti heidät. 
* Sekä Tampereella että Janakkalassa kiellettiin vapaaehtoisia tekemästä latuja. Yleisölle osoitetut ladut "kuuluvat kuluttajaturvallisuuslain piiriin".

Aika monen linkin takaa löytyy tarkempaa tietoa.

torstai 28. joulukuuta 2023

Kaikkea pitää maistaa – ei toimi

On varmaa, että monien kotien joulupöydässä vanhemmat ovat lapsia maanitellessaan jälleen turvautuneet jokaperheen käyttösanastoon: "Pitää ainakin maistaa."

Ehkä olen väärässä, mutta en ole edes kuullut tapauksesta, että joku lapsi olisi tämän vaatimuksen jälkeen innostunut vastenmieliseksi arvaamastaan ruoasta ja pyytänyt saada ison annoksen lisää. Maistaminen vain vahvistaa ennakkoluuloa.

Varhaisiin ikävuosiin kuuluu tietty itsepäisyys. Kun lapsi on ennalta päättänyt jonkin ruoan olevan pahaa, mikään ei muuta hänen käsitystään. 

Joskus aikuisena mieli voi sitten muuttua. Silloin voi tietoisesti opetella syömään jotain outoa ruokalajia, ja makutottumukset vaihtuvat myös itsestään. Lapsena minä nypin rosollista kaikki sipulit pois, kun taas aikuisena rosolli on sitä parempaa, mitä enemmän sitä sipulia on.

keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Kukaan presidenttiehdokkaista ei tunnustaudu rikkaaksi

Suomessa on melkeinpä mahdotonta tunnustautua rikkaaksi. Tämän voi päätellä presidenttiehdokkaiden vastauksista Helsingin Sanomien kysymykseen: "Oletko rikas?" Haastattelun perusteella voisi esittää jatkokysymyksen, mistä alkaa rikkaus.

Mika Aaltola: ansio- ja pääomatulot Suomessa 158 000 euroa. "Kuulun Suomessa tietysti hyvätuloisiin tienesteiltäni."
Sari Essayah: ansio- ja pääomatulot Suomessa: 114 000 euroa. ”Olen aina ollut tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni."
Pekka Haavisto: ansio- ja pääomatulot Suomessa 163 000 euroa. "No, tulen hyvin toimeen."
Jussi Halla-aho: ansio- ja pääomatulot Suomessa 124 000 euroa. ”En ole rikas, mutta olen toki hyvätuloinen."
Harry Harkimo: ansio- ja pääomatulot Suomessa 188 000 euroa. ”En rikas ole, mutta tulen hyvin toimeen." 
Olli Rehn: ansio- ja pääomatulot Suomessa 289 000 euroa. ”Olen suhteellisen hyvätuloinen suomalaisessa yhteiskunnassa.”
Alexander Stubb: ansiotulot Suomessa 14 000 euroa. Ei pääomatuloja. EU-yliopiston maksama bruttopalkka on 18 490 euroa kuussa. ”En haluaisi määritellä rikkautta vaurauden kautta. Rikkaus on sitä, että elämä on merkityksellistä."
Jutta Urpilainen: pääomatulot Suomessa 3 000 euroa. EU-komissaarin kuukausittainen peruspalkka on noin 25 500 euroa. ”Olen hyvätuloinen mutta en rikas."
Li Andersson kieltäytyi haastattelusta.

Kukaan ei turvautunut myöntävän kiertelevään ja lisäksi todenperäiseen vastaukseen: "Ainakin maailmanlaajuisesti ajatellen olen rikas."

sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Joulusaarna, 131 sanaa

Millaisia neuvoja tarvitsi, kun Betlehemissä otti vastasyntyneen syliinsä? – Tue lasta niskan puolelta. Pitele varovasti mutta rennon hellästi. Se ei rikkoonnu rakastavasta otteesta. Varmista kuitenkin ettei niska retkahda.

Ohjeet ovat ikiaikaisia. Niskapuolelta vastasyntynyttä tukevat kädet läpäisevät ihmiskunnan historian. Reitti on Jorvin sairaalasta Aleppon raunioiden kautta Betlehemin tallipihaan ja edelleen Neandertaliin saakka. Yksi nikama hukassa ja koko selkäranka katkeaa. Yksi tukkeentunut verisuoni, ja samassa on elämä poikki.

Mehän kaikki olemme alkuperältämme vauvoja Jumalaa myöten.

Ihmiselämä on kuin kotelostaan kuoriutuva perhonen tai vastasyntynyt kissanpentu silmiä vailla. Haurasta oli elämä myös nuoren Marian sylissä ja kätilönä toimineen Joosefin käsissä.

Tämä elämänkuva antaa suunnan, mistä Jumalaa ja elämän pyhyyttä kannattaisi etsiä. Uusi testamentti oli uudenlainen perintösäätämys. Sotajoukkojen Jumala väistyi, ja sijaan hiipi pieni ja hento voima, joka ei käskenyt eikä komentanut, vaan sai ihmisen sisältä väräjämään.


.

Itse ottamani valokuva Vammalan keskustan näyteikkunasta.

torstai 21. joulukuuta 2023

Turisti seurasi tulivuoren purkausta hymyssä suin

Uutiskuvissa haastateltu turisti hymyili tyytyväisyyttään, kun kertoi islantilaisen tulivuoren purkauksesta. Televisiosta katsellen näky oli kieltämättä komea. Olen varma, että minäkin olisin lumoutuneena kiivennyt näköalapaikalle ja ihastellut maan sisuksista purkautuvan tulen kauneutta.

Haittoja ajatellessa olisin puolustautunut sillä, että kukaan ei ole kuollut eikä edes loukkaantunut. Samalla olisin työntänyt taka-alalle tiedon siitä, että moni on joutunut evakuoiduksi ilman tietoa siitä, milloin voi palata kotiin.  Lisäksi islantilaisilla on pelko ja huoli.

Törpöimmät kadottavat onnettomuuspaikalla kaiken häveliäisyytensä. Uhreja kuvataan ja ikkunasta kurkistellaan, jotta saataisiin aineistoa omalle kauhistumiselle ja meheville jutuille.

Epäilen, ettei kukaan ole täysin vapaa tästä uteliaisuudesta. Syrjäisen silmä huvittuu onnettomuuksista. Dostojevski on miettinyt asiaa paljon. Tämän voi päätellä siitä, että hän on kirjoittanut ilmiöstä ainakin kahdessa kirjassaan.

Riivaajat: "Meikäläiset tarkastelivat ahnaan uteliaina kuollutta. Lähimmäisemme onnettomuudessa on aina jotain, joka huvittaa syrjäisen silmää - olkoonpa kysymys kenestä meistä tahansa."

Keskenkasvuinen: "- - en ollenkaan tuntenut sitä pienoista mielihyvää, jota jokainen ihmisolento aina tuntee onnettomuuden kohdatessa jotakuta hänen lähimmäistään, silloin kun joku vaikkapa vain taittaa jalkansa tai tahraa kunniansa tai suorastaan menettää jonkun rakkaimmistaan tms."

tiistai 19. joulukuuta 2023

Itsesuojeluvaisto ja rekkaan törmääminen

Minulla ei ole asiasta tieteellistä tutkimustietoa, johon voisin viitata. En myöskään tiedä, mihin liikenneonnettomuuksia tutkinut poliisi havaintonsa perusti. Joka tapauksessa hänen kertomansa vaikuttaa uskottavalta.

Tämän poliisin mukaan rekkaa päin ajavat itsemurhakuljettajat aina vähentävät nopeuttaan ennen lopullista törmäystä. Näin he eroavat rattiin nukahtaneista. Epätoivoisinkaan ihminen ei rohkene kaasuttaa ennen osumaa. Viimeisellä hetkellä kuitenkin kaduttaa tai iskee epävarmuus.

Ehkä kumoamaton itsesuojeluvaisto selittää sitäkin, miksi monet itsemurhayritykset niin sanotusti epäonnistuvat.

Enhän minä tätä tiedä. Kunhan vain tuumailen.

sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Käytännön pila keltaisen liivin avulla

Auktoriteettiin ja koskemattomuuteen tarvitaan vain univormu tai keltaiset liivit. Rosvot ovat päässeet työhaalareissa ja tikapuilla varustautuen monessa firmassa paikkoihin, joihin ulkopuolisella ei muuten olisi pääsyä.

Tästä syntyi toiminta-ajatus, kun odottelimme Rovaniemellä auton pakkaamista junaan. Keltaiseen heijastinliiviin pukeutunut kaverini kävi ulkosalla tarkastelemassa tilannetta. Hän näytti niin erehdyttävästi VR:n mieheltä, että joku jonottaja jo raotti auton ikkunaa nähdessään hänen tulevan. 

Ideamme mukaan hän alkaisi liivissään järjestellä jonottavia autoja parempaan sommitelmaan. Ensin hän käskisi kuljettajia muuttamaan yhden jonon kolmeksi rinnakkaiseksi jonoksi. Sen jälkeen hän komentaisi niistä keskimmäisen kulkusuunnan vaihtumaan, koska vaunuun noustaisiin pakittamalla. Vielä järjestystä muutettaisiin niin, että dieselit ja bensa-autot olisivat omana jononaan. Sähköautot otettaisiin ekologisista syistä keulille. 

Ennen VR:n oikeiden miesten saapumista ehdittäisiin pahoitella väärää informaatiota ja kertoa, että alkuperäinen järjestys olisi sittenkin oikea. 

Jos toiminta herättäisi jossakussa lievää epäilyä, massauskollisuus olisi tukena. "Tuntuu tyhmältä, mutta kun muutkin." Siinä menisi puoli tuntia liivimiehen käskyjä totellessa. 

On ideoita, jotka ovat parhaimmillaan, kun niitä ei toteuta. Tämä oli niitä.

torstai 14. joulukuuta 2023

Vain poliitikkojen ikivanhoja yo-todistuksia muistellaan

Ilta-Sanomat teki taas juttua presidenttiehdokkaiden ylioppilastodistuksista. Joskus aiemminkin olen nähnyt, että poliitikkojen lukiosaavutuksia on nostettu esiin. Taisivat olla ministereiden tulokset viimeksi käsittelyssä.

Politiikan huippu on havaintojeni mukaan ainoa paikka, jossa vanhoilla yo-arvosanoilla tuntuu olevan yleistä kiinnostusta.

Itse olen tarvinnut ylioppilastodistuksen arvosanoja vain pyrkiessäni yliopistoon. Muuten muistan, että yhden ainoan kerran joku ihminen on halunnut tietää, millaisin tuloksin aikanani kirjoitin. Kaikenlaista muuta on kyllä udeltu.

Huvittavana tapauskertomuksena sopii muistaa, että taloustieteen nobelin voittanut suomalainen Bengt Holmström reputti aikanaan ylioppilaskirjoituksissa. Eivät tainneet vanhemmat silloin uskoa, mitä pojasta vielä tulisi.

tiistai 12. joulukuuta 2023

Vuoden henkilö Taylor Swift

Useimmat ihmiset löytävät musiikilliset suosikkinsa alle kahdeksantoista iässä. Tämä pätee myös minuun. Silloin löysin esimerkiksi Neil Youngin, jota olen kuunnellut enemmän kuin ketään muuta muusikkoa. Hieman päälle kahdenkymmenen iässä minuun osui Tuomari Nurmio. Virolainen Arvo Pärt on kovin toista lajia, ja häneen törmäsin vasta vuonna 1991.

Mitä pitemmälle elämä on edennyt, sitä harvemmin tulee uusia kiinnostuksen kohteita. Adelen ääni kosketti ja pakotti ottamaan selvää. Aivan viimeksi Kaurismäen Kuolleissa lehdissäkin esiintyvät Maustetytöt on herättänyt sympatiaa.

Mitä sitten olisi ajateltava Taylor Swiftstä, jonka Time on valinnut vuoden henkilöksi. Kai hänessä on jotain erityistä.

Suosion salaisuus ei paljastunut minulle. Muutamia kappaleita kuunneltuani sijoitin hänet arvoasteikkoni ryhmään C. Se tarkoittaa, etten heti vaihda autoradioni kanavaa, en vielä toisenkaan kappaleen jälkeen, mutta kolmannen kohdalla rupean jo vakavasti miettimään, tulisikohan sieltä jotain muuta

sunnuntai 10. joulukuuta 2023

Uskomisen lisäpöytäkirjat

Olen kiusaantunut niistä uskon ihmisistä, joille ei riitä tavallisen ihmisen tavallinen usko. Ikään kuin laaditaan lisäpöytäkirjoja, jotka olisi omaksuttava sen jälkeen, kun on kerran kallistunut uskomisen suuntaan. Omasta puolestani olen pitänyt uskontunnustusta hyvänä mittarina. Se on paras tarjolla oleva kooste kristinuskon ydinasioista. Jos jotain asiaa ei siellä mainita, siihen voi jättää uskomatta ja olla hyvällä omallatunnolla kristitty. Olen aivan varma siitä, että ainakin uskontunnustuksen uskon täytyy riittää. Sekin on jo melkoinen annos. Tämän perusajatuksen pohjalta kristityn ihmisen ei tarvitse uskoa:
- Saatanaksi nimettyyn persoonalliseen pahaan.
- riivaajiin ja muihin henkiolentoihin
- aivan kummallisiin ihmetekoihin
- ihmeparantumisiin
- enkeleihin
- tietynlaiseen seksuaalimoraaliin
- kansallisuusaatteeseen, ei edes silloin kuin sitä kutsutaan isänmaallisuudeksi
- Israelin valtioon
- johonkin poliittiseen suuntaukseen tai jonkin toisen suuntauksen torjumiseen
- tietynlaiseen teoriaan maailmankaikkeuden synnystä
- aivan kaikkien raamatuntapahtumien historiallisuuteen
- Raamatun erehtymättömyyteen (toisaalta minua väsyttää myös sellainen nykymuoti, joka ei näe Raamatussa mitään muuta kuin inhimillistä erehtyväisyyttä; ei se niinkään mene)
- tietynlaiseen elämäntapaan 

En kiellä ketään uskomasta edellä olevaan listaan. Sanon vain sen, ettei sen avulla ketään saa sulkea kristillisen uskon ulkopuolelle. Mukana voi olla niukemmallakin asialistalla.

perjantai 8. joulukuuta 2023

Ei leikkaa, ei viilaa, ei tee mitään

Jokainen muutto pulpahduttaa esiin tavaraa, jota ei enää tarvitse. Jos kapine on ollut kymmenen viime vuotta käyttämättä, se tuskin ilahduttaa tulevaisuudessakaan.Kaapeissa on tyhjentyneitä pattereita ja vaatteita, jotka eivät mahdu päälle. Entäs toimivaksi oletettava VHS-nauhuri, johon sopivia kasetteja ei ole tallessa? Ja toimimattomat kynät ovat joka kodin riesa.

Omaa ryhmäänsä ovat melkein toimivat laitteet. Olen ollut tekemisissä HP:n tulostimen kanssa, johon saattoi syöttää paperia vain yksi kerrallaan. En ollut ainoa ongelmasta kärsinyt, koska netissä myytiin ongelman ratkaisuksi tarjottua lisäosaa, jonkinlaista rautaa. Saman merkin toisen mallin sai sammumaan vain repimällä virtajohdon seinästä.

Kun Lahdesta ajelee Kouvolan suuntaan, tien viereen autioitunut Kymiring herättää perimmäisiä kysymyksiä siitä, kuka teki kannattavuuslaskelmat ja millaisilla olivat seinälle heijastetut kalvot, joilla perusteltiin moottoriradan rakentamista.

Myös mielipiteet voivat mennä epäkuntoon. Eräs äiti kuvasi käsitystensä muuttumista: "Jos lapsilukumme olisi jäänyt kolmeen, pitäisin itseäni edelleenkin hyvänä kasvattajana. Neljäs pakotti muuttamaan erinomaisia käytäntöjäni."

Entäs kynsileikkuri, joka ei ole koskaan kelvannut mihinkään. Kynsiä se ei kykene leikkaamaan, ja viilaa siinä ei ole.


tiistai 5. joulukuuta 2023

Hullun töissä meni viisi vuotta

Edes voitetusta ja oikeutetusta sodasta ei pitäisi tuntea ylpeyttä. Viisaita asennoitumisia ovat vain häpeä ja pohjaton murhe. Meneillään olevan erikoisoperaation kaltainen sota on häpeäksi sen aloittajille. Puolustautujille se on syvä murhe, mutta kummankin ylpeys on turmiollista ja vaarallista. Onpa sodan laatu mikä hyvänsä, siinä joutuu osallistumaan ihmiskunnan yhteiseen hulluuteen.

Ensimmäinen suomalainen esimerkkini on oma äitini, entinen pikkulotta ja normaalisti sukupolvensa tavoin isänmaallinen ihminen. Hän menetti sodassa veljensä. Tämä kuolema oli hänen suuri tragediansa, josta hän ei ikinä päässyt eroon. Kuitenkaan hän ei ikinä sanonut, että olisi ollut ylpeä antamastaan uhrista. Veljen tullessa puheeksi läpitunkematon harmaa nousi hänen kasvoilleen. Ääni oli kostea, vaikka kyynelten sammio oli jo ammennettu tyhjäksi.

Toinen esimerkki on vanha kerrostalonaapuri. Meillä oli pihalla vierekkäiset autopaikat, ja siksi tulimme hyvin tutuiksi. Varsinaisesti sodasta puhumatta hän ensin ihmetteli muodiksi tulleita kuulapyssyleikkejä, joista oli tehty maksullista harrastustoimintaa. Hän moitti myös silloisia puolustusministereitä, jotka olivat hänen mielestään sotahullujen pompoteltavina.

Kun aikaa kului, hän alkoi puhua omista sotamuistoistaan. Hän ei ollut rintamalla, mutta hän sanoi omista tehtävistään, että kyllä nekin sotimisesta kävivät.  Hänen tehtävänsä oli kuljettaa rekalla ruumiita koti-Suomeen. Pahimpina päivinä tuhat miestä kuoli tai haavoittui. Haju oli kesäkuumalla kauhea, eikä autoa voinut pysäköidä, ellei samalla ottanut huomioon tuulen suuntaa. Lappeenrannan läpi sai ajaa vain yöaikaan.

"Niissä hullun töissä meni viisi vuotta ja paras nuoruus", hän sanoi. Kiitosta tai arvostusta hän ei anonut eikä olisi niitä huolinut, ja siksi hän ne minulta sai.

sunnuntai 3. joulukuuta 2023

Sikapossu seimen äärellä

Olen taas harjoittanut hiljaista ja kaunista kapinaani. Olen tehnyt jotain sen hyväksi, että olisi muistoja, jotka kestävät sähkökatkoksen, patterien loppumisen ja akun tyhjenemisen. Yritän pitää voimissaan ikivanhaa kertomusta, joka on ratkaisevasti syvällisempi kuin uudet muovitarinat. Majapaikkojen ulkopuolelle jäävät matkalaiset muistuttavat vaikkapa niistä Manchesterissa yöpuulle asettuvista miehistä, joilla on koira suojanaan muttei kattoa päänsä päälle. 

Ensimmäisen adventin aattona retkeilin Vammalaan Marttilankadulle. Sieltä valikoitui joulukorttien kuvaksi moderni seimiasetelma. 

Olen suosinut seimissä klassista tyyliä, mutta tällä kertaa hellyin sikapossuun. Historiallisesti ajatellen se on viimeisiä eläimiä, joita oli syntynyttä Vapauttajaa tervehtimässä. Sikaa pidettiin saastaisena eläimenä, jota ei katsottu hyvällä. Kuitenkin juuri tästä syystä se sopii hyvin joulukuviin. Se muistuttaa siitä, että käsitykset likaisuudesta ja saastaisuudesta tulevat muuttumaan. On aika katsoa maailmaa uusin silmin.