sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Maalaisjärkeä, sen puutetta ja läsnäoloa 2/2

Edellisessä tekstissäni kirjoitin maalaisjärjen puutteesta. Tasapainon vuoksi kerron vastakkaisen esimerkin. Juttuni olisi parempi, jos voisin kirjoittaa tarkemmat yksityiskohdat, mutta ymmärrettävistä syistä tyydyn yleisiin piirteisiin.

Viime vuonna olin tilanteessa, jossa ammattibyrokraatti teki aivan tietoisesti lainvastaisen päätöksen. Kyse ei ollut suuresta laittomuudesta, mutta laittomuudesta kuitenkin. Ongelmana oli laki, joka periaatteessa oli aivan hyvä, mutta siinä ei vain ollut osattu ottaa kaikkia erikoistapauksia huomioon.

Tarkistin häneltä, aikoiko hän todella tehdä niin kuin oli sanonut tekevänsä.

"Kyllä aion tehdä. Joskus vain inhimillisyys menee kaiken edelle", hän sanoi. "Eikä tässä asiassa kukaan tule kiinnittämään tähän niin sanottuun rikkeeseen mitään huomiota. Ei kaiken maailman valvojilla ole silmää tällaiselle. Ja mitä sitten, vaikka olisikin. Saan enintään jonkin muodollisen huomautuksen. Mitä se nyt sitten haittaa sen rinnalla, että ihmisen asia tulee hoidetuksi. Ja juuri tässä asiassa kukaan ei tästä päätöksestäni kärsi, eikä tässä ketään huijata."


2 kommenttia:

Sinisara kirjoitti...

Etkö nyt millään voi valaista enemmän? Virkailija, joka ei ollut ilkeä byrokraatti, siis teki inhimillisesti oikean päätöksen, joka oli vastoin lakia?

Arto Köykkä kirjoitti...

Juuri näin se meni.